ajatuksia

Kärlek till Stockholm

Heissan alla,

Mä palauduin eilen abiristeilyltä eli toisin sanoen kahden päivän juhlaputkesta johon kuuului hyvät buffetruuat ja sekä tietty vierailu Tukholmaan. Itse laivalla olosta ei tarvitse järin tämän enempää mainita, kuin se että oli oikein hauskaa ja tuli taas naurettua erittäin paljon mikä on virkistävää. Oli tosi kivaa päästä vielä kerran niin sanotusti isolla porukalla juhlimaan abivuotta, sillä päättäripäivänä juhlat tullaan juhlimaan omissa kuppikunnissa. Mulle ainakin abiristeily oli yks koko lukion parhaita hetkiä. 

Mutta tehdään nyt pieni hyppäys Tukholmaan ja Drottinggatanille. Tosiaan meidän laiva oli ensimmäinen laiva joka saapui uudetsaan Tukholmaan perjantaisen terrori-iskun jälkeen. Meidän syödessä aamubuffettia hyttiläisten kanssa eräs ystävällinen tarjoilia tuli kertomaan, kuinka koskettava Drottingatan on tällä hetkellä sekä kuinka sinne meneminen realisoi sitä mitä on tapahtunut. Hän siis suositteli meitä käymään kadunkulmassa. 

Aamupalan jälkeen olikin aika ostaa metroliput ja lähteä kohti Tukholman keskustaan. Me jäätiin kahden kaverin kanssa ihan ydinkeskustassa pois eli T-centralen:ssa ja noustiin vähän vahingossa suoraan liukuportaista terroriteon kulmaan. Se hetki kun tajuttiin että oltiin suoraan "kohteessa" sai meidät kaikki kolme ihan hiljaiseksi ja vain katselemaan isoa kukkamerta Drottingatanilla. Kadun kulma oli täyttynyt myös kynttilöistä, lappusista ja Raamatun jakeista kuten pslameista. Seinään oli myös kirjoitettu isolla KÄRLEK eli rakkaus / rakkautta.

Vaikka teoasta oli kulunut maantaina jo muutama päivä, silti kadunkulma oli ihan täynnä surullisia sekä itkeviä ihmisiä hiljentymässä uhrien muistolle. Myös media oli seuraamassa kukkien luovutusta sekä poliisi. Olo oli melko tyhjä niiden minuuttien aikana kun pysähdyttiin kukkamerta katsomaan. Vähän myös ahdisti, sillä ihan hyvin meidän risteily olisi voinut olla päri päivää aikasemmin kuin se nyt oli. Olon mikä tapahtuma paikalla voisi tiivistää mun ystävän sanoihin:

" Ihan sairasta kun tällästä tapahtuu " 

Elämä on kyllä välillä julmaa, mutta pelolle ei saa antaa valtaa.

Pus och kram,

<3 VILMA

comments powered by Disqus