Meidän taaperolla tosiaankin alkoi päivähoito viime viikon maanantaina. Uskon, että tälläinen muutos pienen elämässä on yksi suurimmista asio… Lue lisää

Kello käy kuutta perjantai-iltana. Kaupunki heräilee eloon elokuisessa ilta-auringossa. Rannalta kantautuu musiikkia, johon sekoittuu kohoavi… Lue lisää

Tätä päivää meillä on odotettu semmosella innolla ja tuskalla, että melkein itku pääsi aamulla herätessä. Luojan kiitos koulu lapsilla vihdoi… Lue lisää

Saako tästä kirjoittaa jo? Siitä, että syksy tulee. Uskaltaako sitä ajatella, kun uimavedet ovat vielä lämpimät ja päivällä voi edelleen läht… Lue lisää

Kun Nooa syntyi, kaikki oli uutta. Kaikki piti oppia. Kun kotiuduttiin sairaalasta, en ollut koskaan aiemmin tuntenut niin syvää pelkoa. Se t… Lue lisää

Kuvittelin jollakin lailla, että Varpun menetyksen jälkeen mikään ei enää voisi satuttaa. Että kun on räpiköinyt jostakin niin syvästä pinnalle, olisi jollakin lailla aina valmis kohtaamaan luopumisen uudelleen. Miten väärässä olinkaan. Ei siihen totu ikinä. Olipa kyse sitten lemmikistä tai ihmisestä. Tulipa tilanne eteen yllättäen tai ei. Rakkaistaan luopumisen tuska on aina yhtä voimakas ja jollakin tavalla tuntuu, että uusi menetys avaa entisetkin haavat uudelleen. Lue lisää

Kiitos, ystäväni, kun käperryit viime yönä jälleen kainalooni. Jos olisin osannut aavistaa, että se kerta jäisi viimeiseksi, olisin ehkä osannut arvostaa sitä vieläkin enemmän. Lue lisää

Kiinteiden aloituksesta alkaa tulla näihin aikoihin kuluneeksi kokonainen vuosi. Kun ajatellaan, että Ruusunen ruokailee useimmiten viidesti päivässä, tuohon aikaan mahtuu melkoinen määrä erilaisia ruokailuja. Uskallan väittää, että melkein jokainen näistä ruokahetkistä on opettanut minulle jotakin. Jos ei mistään muusta, niin itsestäni. Lue lisää