Mutta sitten toisinaan sain itseni kiinni merkillisistä ajatuksista. Katselin omasta mielestään jo niin suurta taaperoani ja huomasin tuntevani haikeutta ymmärtäessäni, että hän ei tulisi enää koskaan olemaan yhtä pieni. Että tästä lähtien hän tulisi lipumaan koko ajan enemmän ja enemmän pois minun vaikutuspiiristäni. Kohti omaa seikkailuaan. Ja siinä hetkessä, minun sylini alkoikin tuntua jälleen merkillisen tyhjältä. Ja kevään ensimmäisten leskenlehtien pilkistäessä esiin, minunkin mieleni kääntyi. Lue lisää

Se oli sellainen maanantai, jolloin Heikkonen käveli näkymätön mies vanavedessään jälleen siihen tuttuun huoneeseen. Katsoi jälleen jo Ruususen odotuksesta tuttua lääkäriä silmiin. Höpisi perusjutut hyvistä voinneistaan ja edellisistä raskauksista ja siitä, että hyvin tuntuu liikkeet juu. Istui sitten piinapenkkiin. Ja vilkaisi viereisessä penkissä istuvaa, haudanvakavaa, miestään ennen kuin käänsi katseensa ruutuun. Ja ajatteli, että pitää molemmat silmät auki. "Pahinta on oottaa silmät kiinni osumaa".  Lue lisää

Miksi Varpun odotusaika kaikkine kokemuksineen, tunteineen ja muistoineen palasi tässä odotuksessa niin kristallin kirkkaana mieleeni? Paljon voimakkaampana kuin kertaakaan Ruususen odotuksen aikana. Miten vain yksi peruuntunut lääkärikäynti sai viikkoja luottavaisena pysyneen mieleni järkkymään, päästäen Pelon holtittomana valloilleen? Ja miksi nyt, en enää päässytkään tasapainoon, vaan putosin kokonaan. Miksi en osannutkaan käsitellä niitä tunteita ja pelkotiloja samalla vahvuudella kuin aikaisemmin? Lue lisää

”Se on hyvä, että sä olet nyt tässä. Ja nyt nää asiat kohdataan yhdessä”, hän sanoi tänään. Katsoessaan minua viisailla silmillään, suoraan silmiin. Repien kysymys kerrallaan minusta auki kaiken sen, minkä näiden vuosien aikana kuvittelin hienosti piilottaneeni. Lue lisää

Elokuussa vuosi sitten seisoin yksin muuttolaatikkokasojen keskellä kolmen sadan neliön hirsitalossa keskellä metsää ja huusin kuin haavoitet… Lue lisää

Olen jostain syystä törmännyt elämässäni poikkeuksellisen paljon kohtaloihin, missä lapset ovat menettäneet jomman kumman tai molemmat vanhemmistaan. Pienenä, nuorena tai nuorena aikuisena. Aina näiden tarinoiden kuuleminen on saanut minut surulliseksi, mutta nyt ne tavoittavat minussa aivan uudenlaisia keloja. Lue lisää

Pelkään, että rahat loppuvat, että työt loppuvat, että rakkaus loppuu. Pelkään, etten jaksa, että sairastun, että en ole tarpeeksi. Pelkään,… Lue lisää

Mä en voi luvata sulle parempaa huomista, mutta mä toivon sitä silti aina ja koko ajan rakas. Mä toivon, että jos hyvää ruokitaan tarpeeksi kauan, se voittaa pahan. Mutta jos paha pääsee taas valloileen jossain meidän lähellä, mä lupaan yrittää toimia rakas. Mä lupaan yrittää pelastaa ja pelastautua. Ja toivon, että se menis tälläkin kertaa ohi rakas. Että mä saisin taas laittaa sut nukkumaan. Halata ja suukottaa. Laskea omaan sänkyyn ja katsella, miten uni vie sut mennessään. Mä toivon, että hyvä voittaa ja elämä kantaa. Että me kaikki, saataisiin olla turvassa. Tänään ja huomenna. Lue lisää