kelloharrastus

Miten kelloja harrastetaan?

Mikä tai miten luokitellaan kellot harrastamiseksi? Kyllähän se varmasti kuulostaa typerältä seurata kelloaiheisia Youtube-kanavia tai harrastajapalstoja, kun senkin ajan voisi käyttää hyväksi kuntosalilla? Tai istua iltahämärässä keittiön pöydän ääressä äheltämässä uutta ranneketta kelloon? Saati kuljeskella lomareissulla jokainen kellokauppa läpi ja mahdollisesti rannettaa hienoja uusia ostoehdokkaita omaan ranteeseen? Eihän tässä ole mitään järkeä? No ei mutta minusta kelloja voi kuitenkin harrastaa kuten mitä tahansa muutakin. 

Kelloja voi harrastaa myös ihan omaan tahtiin. Uusia kellohankintoja voi tehdä, kun siltä itsestä tuntuu. Oman kokoelman voi kartuttaa vuosien saatossa, tai panostaa muutamaan hyvään kelloon. Pakko myöntää, kun ”kellokuume” iskee, on juuri se tietty aikarauta saatava itselle. Rannekelloihin voi käyttää rahaa haluamansa määrän kuten mihin tahansa harrastustoimintaan. Hyvän Perusautomaatin Seikolta saa jo 200€ kulmilta. Siitä ylöspäin alkaakin aika selkeällä porrastuksella tulemaan tunnetumpia kellovalmistajia vastaan. Tuhannessa eurossa avautuu taas eri merkin repertuaarit ja kahden tuhannen paremmalla puolella niitä avautuu vielä lisää. Kun aletaan puhumaan oikeasta luksuskellosta, jossa arvo on noin kymmenentuhatta euroa alkaa valinnanvaraa olemaan todella paljon. Kaikkihan on suhteellista eikä harrastamisen tarvitse tietenkään olla kallista. Kelloharrastukseen pääsee sisälle jo sadasta eurosta ylöspäin. Tietenkin mitä enemmän rahaa on valmis laittamaan kelloon sen parempaa laatua myös saa vastineeksi.

Keräily

Harrastukseksi laskettavaa on myös keräily. Jotkut tykkäävät kerätä tiettyä kellomerkkiä. Esimerkiksi luksusmerkiksi lukeutuva Omega on hyvin suosittu keräilypiireissä. Omegalta löytyy legendaarinen Seamaster kello, jota esintyy useassa Bond elokuvassa. Myös Omegan Speedmaster on kello, joka on tikittänyt astronautin ranteessa kuussa. Voisi siis kuvitella, että nuo kellomallit ovat kuuluisuutensa takia myös ajautuneet harrastajien sekä keräilijöiden ranteisiin. 

Taskukellot ja vanhat vintage-kellot löytävät omat piirinsä. Niissä on sitä omaa vanhaa hohtoa, jota ei välttämättä saada uusissa kellomalleissa. Onhan se tietenkin mielenkiintoista ja kiehtovaa ajatella, että 1950-luvulla tehty automaattinen kello voi vielä näin 2017 käydä ja kukkua kuin uusi. Huollot on tietenkin muistettava noille vanhoille kelloille tehdä tai teettää, etteivät sitten hajoa käsiin. Puhdistus ja öljyäminen koneistolle on vähintä mitä voi tehdä turvatakseen kellon elinkaaren jatkuvuuden.

Taskukello edestä
Taskukello takaa

 

Äkkipikaiset ostopäätökset

Olen törmännyt harrastajapiireissä ihmisiin, jotka ”flippailevat” kellojaan. Tuolla tarkoitetaan kellon myyntiä suhteellisen nopeasti oston jälkeen. Tästä erikoisesta ilmiöstä voisi varmaan helsinkiläisen tunnetun kellokaupan omistaja Juha Seppä kertoa paremmin. Eräässä dokumentissa hän mainitsi, että kelloja tulevat tietyt henkilöt vaihtamaan lähes viikoittain. Olen myös lukenut tarinoita, miten aamulla otetaan lennot maahan, josta on katsottu tiettyjen Rolexin mallien olevan tarjouksessa mistä ei voi kieltäytyä. Kello käydään pikaisesti ostamassa ja hyvällä tuurilla samalla koneella ja henkilökunnalla tullaan kotiin. Onhan se totta, jos Rolexista saa 20-30% alennuksen on se lennoista koostuvien kulujenkin jälkeen vielä ”halpa”.

Sijoittaminen

Oikeaan aikaan oikeanlainen arvokellon osto voi olla myös sijoituspäätös. Sijoittamalla arvokelloon tietynlaisen pääoman tietenkin toivoo, ettei sen arvo laskisi. Tietouteni ei ylety vielä kovinkaan hyvälle tasolle kelloihin sijoittamisen suhteen, mutta olen niistä jonkin verran tutkinut ja lukenut. Rolex on hyvä esimerkki, jos haluaisi lähteä tekemään kelloista sijoituskohdetta. Sillä on muutamia tiettyjä malleja, joiden arvo voi myös nousta. Uutena ei tietenkään noita kannata lähteä ostamaan, vaan käytettynä saatu hyväkuntoinen arvokello on se juttu. Tuommoisen löytäminen on tietenkin sitten oma tarinansa.

Modailu

Jotkut harrastajat saattavat "modailla" eli muokata alkuperäistä kelloa uuden näköiseksi. Kellosta voidaan vaihtaa nopeastikin lasi, kellotaulu, viisarit ja bezel. Erilaisilla rannekevaihtoehdoilla vanhalle ehkä tylsäksi käyneelle kellolle saadaan modailulle vielä lisäilmettä. Kelloseppämäiset otteet kuten puhdistus ja rasvaus ovat suosittuja osaavimmille harrastajille. Harrastajat ostavat vanhoja kelloja ja entisöivät ne mahdollisesti itselleen tai myyntikuntoon.

Harrastuksen alkutaipaleella

Itse olen vielä tässä vaiheessa aloitteleva harrastaja kelloissa. Minulta ei siis löydy kovinkaan pitkää historiaa kellojen parista. Joillakin voi olla se ukilta tai isältä saatu perintökello ärsykkeenä harrastuksen aloittamiselle. Itse en ole saanut mitään kelloja perinnöksi vaan aktivoiduin ystäväni innostuksen kautta hankkimaan itselleni kellon. Myöskään perhepiirissäni ei erityisemmin ole ollut kelloja, saati käsitelty niitä minään erikoisuutena. Tykkään ostella erilaisia vaihtorannekkeita, joilla pääsee muuttamaan ja korostamaan kellojeni ilmettä. Välillä tuntuu, että sain kokonaan uuden kellon rannekkeen vaihdon jälkeen ja loppujen lopuksi pienellä muutoksella!

Hyvät kellotyökalut ja säilytyslaatikot kuuluvat kelloharrastajan repertuaariin. Harrastaja pyrkinee säätämään rannekkeen sopivaksi itselleen, sekä tarvittaessa vaihtelemaan niitä muihin vaihtoehtoihin. Kellot on myös saatava esille hienoon laatikkoon, jossa ne luo tunnelmaa ympäröivään huoneeseen. Automaattikelloille on myös tehty niille tarkoitettuja pyörittimiä, jotka pitävät automaattikoneiston liikkeessä ja kellon ajassa. Minua lähinnä kiinnostaakin automaattikellot. Se tuntuu uskomattomalta, miten laadukas kello voi koostua jopa sadasta eri osasta. Se, että ihmisen tekemä laitos, joka monimutkaisen koneiston avulla näyttää aikaa menee minulta aina välillä yli hilseen.

Saa kommentoida omia mielipiteitä onko tässä harrastuksessa mitään järkeä!?

Kansikuva pixabaysta

comments powered by Disqus