alkoholi

ei tippa tapa, mutta ämpäriin voi hukkua

Arvaattekos mitä aihetta tämä postaus käsittelee? Kyllä. Kuningas Alkoholia. Tein vajaa kaksi kuukautta sitten päätöksen lopettaa alkoholin juomisen kokonaan. En tiedä kuinka pitkäksi aikaa, ehkä loppuelämäksi. En tiedä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun laitan korkin kiinni totaalisesti (eikä tämä ole niitä päätöksiä joita tehdään sunnuntaiaamuisin kauheassa darrassa ja unohdetaan asia seuraavana perjantaina).

Pari vuotta sitten venytin tipattomani lähes puoleksi vuodeksi. Tuolloin motivaationa toimi tietysti hyvinvointini (vatsaoireet ja iho-ongelmat helpottuivat sekä mieli koheni), mutta tavoitteena oli myös rahan säästäminen pidemmälle reppureissulle Australiaan. Tuolloinkaan sosiaalinen elämäni ei kuollut, en vältellyt mitään juhlia tai paikkoja, jossa alkoholia tarjoiltiin. Kävin firman bileet selvinpäin ja vappuna tanssin pöydällä, selvinpäin. Pystyin tehdä siis kaikkea samaa niin humalassa kuin selvinpäinkin.

Viikonloppuna kävin ystäväni kanssa "yhdellä". Mun lasi täyttyi tästä ihanasta Virgin-Mojitosta. Suomeksi siis Mojito ilman alkoholia. Toimi.

Halusin nostaa nyt kuitenkin tämän asian uudestaan ”tapetille” ja valaisen asiaa hieman kokoamalla Top 5:n kysymyksistä tai kommenteista, jotka esitetään juhlissa, baarissa tai missä tahansa tilaisuudessa, jos paikalle sattuu henkilö, joka kieltäytyy siitä yhdestäkin lasillisesta. Nämä ovat omia kokemuksiani sieltä parin vuoden takaa ja viimeisten kuukausien aikana:

  1. Ootko raskaana?
  2. Onko sulla joku dieetti?
  3. Eihän nyt yks ketään kaada!
  4. Ootsä alkoholisti?
  5. Niin mut mitä… Miksi?
  1. En. Mutta ilmeisesti heitän tän asun menemään, kun oot jo toinen joka kysyy. Ja vaikka olisinkin niin eihän se sulle oikeastaan kuulu. Kiitti kysymästä. Not.
  2. Ei. En tykkää dieetti-sanasta. Enkä noudata mitään ”dieettiä”. Tää on elämäntapa, jos on pakko selittää.
  3. No ei kaada ei. Mut onko pakko ottaa sitä yhtäkään, jos se ei vaan sovi itselle?
  4. Hyvä kysymys. Tuota kysytään liian vähän. Toki se on aika henkilökohtainen kysymys. Ootko ite? Tuota kannattaa jokaisen kysyä varmaan joskus itseltään. Jään miettimään.
  5. Onko pakko olla syytä? Mut jos sä haluut kuulla, niin mä voin henkisesti ja fyysisesti paljon paremmin ku en ota yhtään. Alkoholi ei sovi mulle. Eikä sun tarvi huolehtia onko mulla hauskaa vai ei. Oon iso tyttö ja jos mulla ei oo hauskaa niin mä kyllä kestän sen. Mut mulla on ihan kivaa ilman alkoholiakin.
Sain lahjaksi pinkkiä glögiä, jonka nautiskelin pinkistä kupista. Tällaista herkkua siis alkoholittomana.

Tästä aiheesta voisin jaaritella vaikka kuinka kauan. Onneksi nykyään on aika yleistä olla juomatta ollenkaan. Mulla on lähipiirissänikin useita, jotka eivät ota sitä yhtäkään. Mutta silti välillä törmään näihin kysymyksiin esimerkiksi vanhemman polven kanssa, mutta myös oman ikäisteni. Alkoholi on mielestäni ok kohtuukäyttönä ja kun siitä ei aiheudu itselle tai läheisille haittaa. Valitettavasti olen elämäni aikana nähnyt myös alkoholin aiheuttamat varjopuolet. Siihen ämpäriin voi tosiaankin hukkua ja yleensä siinä vedetään mukana myös osa läheisistä.

Minulla ja alkoholilla on toki ollut hauskaa, mutta tämä on nyt minun päätökseni. Olen huomannut, että viimeisen kuukauden aikana en ole aina jaksanut juhlissa sanoa juomattomuudestani mitään ja niinpä olen pitänyt skumppalasia kädessäni ja tilannut vaikkapa energiajuoman siiderilasiin ja heilunut muiden mukana, ilman että kukaan kyselee olenko humalassa vai en. Koska tiedän, että jos mainitsen asiasta, niin yleensä löytyy ainakin yksi tivaaja/yllyttäjä, jonka mielestä jään jostain paitsi kun en juo.

Mutta ei siinä mitään. Joskus haluankin keskustella asiasta ja mielestäni keskustelu alkoholista ja sen käytöstä on aina paikallaan. Juomakulttuuri ja alkoholismi on eräänlainen tabu yhteiskunnassamme, vaikka suomalaisten juomatottumuksille naureskellaankin yleisissä keskusteluissa. Naurun asia ei ole kuitenkaan se, että THL:n (Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitos) mukaan Suomessa arvioidaan olevan alkoholiriippuvaisia noin 70% työelämän piirissä, siihen päälle sitten vielä vaikeasti alkoholisoituneet, jotka ovat pudonneet pois työelämästä sekä kaikki ne läheiset, joita alkoholistin juominen myös koskee. Eipä naurata enää.

Noh, mutta tämä ei ollut alkoholin puolesta- eikä vastaanpuhuva teksti. Minua ei haittaa olla humalaisten tai pikkuhiprakassa olevien seurassa, ihmiset ovat tuolloin yleensä hauskoja, puhuvat paljon, tykkäävät tanssia eli kaikkea mistä minäkin tykkään. Halusin vain nostaa asian esille, koska välillä ihmettelen edelleen ihmisten kummastelua toisten juomattomuuteen. Tykkään yleensä keskustella, mutta välillä mietin, että miksi juomattomuutta pitää selitellä.

Tässäpä kuva viime kesältä Kroatian matkalta ja kädessäni on Original Mojito kahdella pillillä ;)

Mitä jos homma kääntyisikin niin, että kaikki jotka eivät ota tippaakaan, alkaisivat tivata jokaiselta, jolla näkevät pullon huulilla, että miksi juot? Oletko alkoholisti? Mitä jos oot raskaana? Onko sulla joku ongelma?

Mitä sitten ne vastaukset olisivat?

Sellaista tänään ajattelin. Millainen suhde sulla on alkoholiin?

Tästä pääset Päihdelinkin sivuille tekemään AUDIT-testin, joka antaa viitteitä siihen liikutko alkoholin käytössä riskirajoilla.

Kippis, Anna

comments powered by Disqus