ihmissuhteet

huorittelusta

Nonniiin. Pitipä vielä näin vuoden lopuksi tarttua tällaiseen "arkaan" ja provosoivaan aiheeseen. Luin aamulla Laura Ollilan blogitekstin, siihen pääset tästä ja villiinnyin itsekin aiheesta. Eli naisten huorittelusta, "tuhmien tyttöjen maineesta" ja paskan puhumisesta etenkin seläntakana.

Omassa ystäväpiirissäni, tyttöjen kesken (eikä juuri poikienkaan), ei ole ollut teininä eikä aikuisena tapana huoritella ketään. Ei edes sellaista leikillistä kaverille "lainaa puhelinta huora" -kommentteja, tiättekö sellasta karskia jarrnn-asennetta kaverille? Mun mielestä huora on yksi rumimmista sanoista mitä voi ihmisestä käyttää.

Katsotaanpa ensinnäkin faktat faktoina (tai siis googlettamalla ja wikipediasta, haha). Elikkäs laitoin kaiken kattavaan tietolähdehakuun (wikipedia) sanan huora ja vastauksena wikisanakirja antoi synonyymin PROSTITUUTIO. Ja mitäs on sitten prostituutio? Tässä suora lainaus wikipediasta:

"Prostituutio on tulojen hankkimista sukupuolisuhteiden avulla. Prostituution harjoittajaa kutsutaan prostituoiduksi. Myös sanoja seksityöntekijä ja seksityö käytetään. Prostituutiota on määritelty kontrollinäkökulmasta tapahtumana seuraavin kriteerein (Häkkinen, 1995):

  1. Prostituutiossa tapahtuu fyysinen seksuaaliakti.
  2. Prostituutioksi määriteltävään suhteeseen ei sisälly rakkautta.
  3. Asiakas ostaa valtaa prostituoidun "ruumiiseen ja mieleen".
  4. Aktin kestoaika on määritelty.
  5. Ostajia on useita.
  6. Ostajana voi olla periaatteessa kuka tahansa.
  7. Asiakas suorittaa yleensä rahallisen korvauksen suhteesta.
  8. Myynti on julkista.
  9. Toiminta liittyy prostituutiokulttuuriin, johon kytkeytyy useita henkilöitä ja instituutioita eri rooleissa.
  10. Toiminta myös määritellään prostituutioksi."

Semmoista. Kuinka moni teistä tuntee jonkun prostituoidun? Kansankielellä huoran? Ei varmaan kovin moni, tai saattaa tietämättään tuntea, koska tämä ei ole niitä ammatteja, joista huudellaan kylillä ja kaduilla. Eikä se ole myöskään tatuoitu otsaan, vaikka henkilö käyttäytyisi tai pukeutuisi millä tahansa tavalla. Joten olisiko aika lopettaa huorittelu? Ihan sellainen "läpän heitto kavereille" myös.

Olen ollut aina oman tieni kulkija, asenteeni on hieman, että "joukossa tyhmyys tiivistyy" -tyyppinen. Pätee niin miehiin kuin naisiinkin. Olen usein miettinyt, että olenko tämän asenteen takia niin helposti muuttanut eri kaupunkeihin, halunnut tavata uusia ihmisiä, vaihtanut työpaikkaa ym. Koska siinä omassa piirissä pyöriminen, samojen tyyppien ja asenteiden kanssa painiminen ei ole minua kiinnostanut. Ystäväpiirini on tällä hetkellä kaiken kattava, molempia sukupuolia, kaikenlaista seksuaalista suuntautumista ja tyyliä sekä kansallisuutta edustavien joukko. Huikeita tyyppejä siis!

Oman tieni kulkija tarkoittaa tapauksessani myös sitä, että olen tietyllä tavalla aina halunnut (tietoisesti ja tiedostamatta) hieman aiheuttaa reaktioita ihmisissä, positiivisia ja negatiivisia. Puheillani, pukeutumisellani ja käytökselläni.

Olen ajautunut useasti vastavirtaan. Teininä en tahtonut ryypätä, siis juoda alkoholia, kun muut sitä tekivät. Mutta menin silti diskoihin ja saatoin tanssia ystävieni kanssa yläosana pelkkä huivi kietaistuna topin tilalle. Ja tein tämän selvinpäin. Tällaisten tapausten seurauksena kuulin jälkikäteen, miten minusta puhuttiin, että Anna sekoilee päissään ja jos ei päissään niin ainakin jotain huumeita on vedetty. Tai sitten huomiohuoraamista tai jotain muuta yhtä järkevää. Jossain vaiheessa teininä sain myös kuulla kautta rantain, että olen lesbo (mikä saikin minut vain iloiseksi, koska olen ollut nuoresta asti sitä mieltä, että ihmisen seksuaalisuus ei tarvitse olla vain heteroseksuaalista). Lisäsinpä vettä myllyyn pussailemalla kaverini (tytön) kanssa festareilla. Selvinpäin. Ja olen ollut puheiden mukaan myös huora.

Pointtini on, että olen saanut itsekin paskaa niskaan, perättömiä huhuja ja luulo- ja kuulopuheita. Muutama vuosi sitten tämä meni niin pitkälle, että sain uhkailuja ja ahdisteluja erään läheiseni kautta tuntemattomalta henkilöltä. Viesteissä viitattiin käytökseeni ja elämääni, joista osa oli kaukaisesti totta. Asiasta tehtiin rikosilmoitus, mutta viestien lähettäjää ei koskaan saatu kiinni. Minulla on kyllä vahva epäilykseni henkilöstä, mutta sekin on vain jossittelua. Tuokin tapahtuma sai minut aikoinaan miettimään sitä, että mitä jaan elämästäni esimerkiksi somessa ja keneen ihmiseen voi luottaa.

Tärkeimmät oppini ovat kuitenkin olleet, että en lähde muuttamaan itseäni, jotta sopisin jonkin muun muottiin, ja yritän parhaani mukaan olla arvostelematta muita ihmisiä heidän valinnoistaan. Jokainen ihminen tekee tiedostamatta tai tiedostaen  toisista ennakkopäätelmiä ja "analyyseja". Ja näin luo tietynlaista asennetta henkilöä kohtaan. Oma neuvoni kaikille on, kun tutustut uuteen ihmiseen, niin älä kuuntele mitä muut hänestä sanovat. Yritä olla "tyhjä taulu" kun tapaat uuden henkilön. Kun heität kaikki asenteesi romukoppaan, saatatkin yllättyä iloisesti! Tai negatiivisesti. Ei kaikista tarvitsekaan pitää. Ja en ole itsekään mikään pyhimys, koska ennakkoluloja vain tiedostamattaankin välillä luo tuntemattomista henkilöistä tai vaikka tv:ssä esiintyvistä ihmisistä. Mutta kun ongelman tiedostaa, niin sille voi myös tehdä jotain ja yrittää muuttaa omaa käytöstään.

Tästä postauksesta tulisi elämääkin pidempi jos listaisin mitä kaikkea olen kuullut minusta puhuttavan ja sanotaanko, että kuulopuheetkin ovat varmasti vain murto-osa todellisesta "kakan jauhannasta" mitä tapahtuu. Ja mua se ei haittaa (loukkaa kyllä, mutta sille ei voi mitään). Ikä on tuonut lisää varmuutta omiin toimiini ja teen jatkuvasti töitä, että en ajattelisi niin paljon, että mitä ne muut minusta ajattelevat... Ja oikeastaan ketkä muut? Ne muutko jotka miettivät myös, että mitä NE muut hänestä ajattelevat... Voi mikä oravanpyörä.

Ja vielä siitä huorittelusta ulkonäön perusteella. Mun mielestä on just jees (ja on aina ollut), että ihminen ilmaisee itseään esimerkiksi pukeutumisella (tai pukeutumattomuudella). Instagram on täynnä belfieitä, duckfaceja, abseja, bikinikuvia ja ties mitä. Aikuiset ihmiset saavatkin mielestäni itseään ilmaista vaikka alasti, jos tahtovat. Minun käsitykseni siitä ihmisestä ei heilu suuntaan tai toiseen. Itsellänikin on pari bikinikuvaa instassa. Ja tykkään pitää lyhyitä hameita. Pidän myös joskus aika avaria kaula-aukkoja. Oma filisofiani tuohon pukeutumiseen nimittäin on, että korosta parhaita puoliasi. Let's face it. Mulla on aika pitkät jalat -> ihan kivat sääret -> tykkään välillä käyttää lyhyitä shortseja ja mekkoja. Ja kyllä, itsensä kehuminen tai muiden kehuminen on sallittua, se on enemmänkin juuri suotavaa. Uskon, että itseään arvostavien ihmisten ei tarvitse arvostella muitakaan. Kaikki epävarmuus kumpuaa omasta huonommuuden tunteesta tai kateudesta... Tai mistä lieneekään.

Vielä tuosta pukeutumisesta. Mulla ei ole etuvarustuksen kanssa juurikaan esittelemistä, joten siksi voin huoletta pitää myös isoja kaula-aukkoja (toki isorintaisetkin saavat pitää avaria kaula-aukkoja), isolla rintavarustksella saattaisin kuitenkin pelätä, että jotain pullahtaa ulos... Ja sääntöni ITSELLENI pukeutumisessa on: jos paljastat jotain alaosassa, peitä yläosa ja toisinpäin. Ja välillä en muista tätä sääntöä, vaan saatan hillua kesäfestareilla minitopissa ja minishortseissa tai joskus näytän ulos lähtiessäni kuin olisin lähdössä kirkkoon. Mutta jokainen tyylillään!

Ihmistä on turha arvostella hänen ulkoisen habituksensa, käytöksensä tai muun "musta tuntuu" -jutun mukaan. Ja naiset, pitäkää tekin toistenne puolia! Miehet ovat kyntäneet tuolla menemään vuosituhannet ja jos nainen nyt 2010-luvulla pukeutuu räväkästi, käyttäytyy avoimen seksuaalisesti tai muuten vain "ei-niin-sovinnaisesti" niin entäs sitten? Tärkeämpää kuin mikään kuulo- tai luulopuhe, on mielestäni se, että ihminen on rehellinen itselleen ja toisille. Oikeudenmukainen ja ei loukkaa tahallaan ketään.

Ja kaikille teille, jotka ovat joutuneet perättömien huhujen kohteeksi, niin antakaa olla. Älkää välittäkö (helpommin sanottu kuin tehty) ja hakeutukaa sellaisten ihmisten seuraan, jossa voitte turvallisesti olla omia itsejänne ja voitte unohtaa muiden puheet. Koska puhettahan tässä maailmassa riittää.

Se huora-sana. Maailman vanhin ammatti ja maailman vanhin "kirosana". Unohdetaan siis se ja eletään tätä vuosituhatta! Vuosikin vaihtuu ihan just. Mitä jos uudenvuoden lupauksesi on se, että et ensi vuonna arvostelisi, haukkuisi tai tekisi jonkin ulkoisen syyn takia hätäisiä johtopäätöksiä toisista ihmisistä? Minä lähden tähän haasteeseen.

Terveisin, Anna

comments powered by Disqus