kuvat

kuvien muokkaamisesta, osa 1

Moikka! Tässäpä tulee nyt postaus, jonka piti jo tulla aiemmin.

Mitä mieltä sinä olet Photoshopista, Lightroomista ja kuvien muokkauksesta? Missä menee raja? Tykkäätkö luonnollisista kuvista vai saako kuvassa näkyä, että sitä on muokattu? Totuushan on, että ainakin kaikki mainosten kuvat, suurimmissa osassa blogeja ja ssosiaalista mediaa, melkein KAIKKIA kuvia on muokattu jollain tavoin… Se on nykyään helppoa ja mahdollista meille kaikille. Se ei ole ollut aikoihin enää vain ammattilaisten yksinoikeus.

Aika ajoin somessa, blogeissa ja muuallain mediassa kohistaan kuvien muokkauksesta ja siitä kuinka Instagram, Facebook, Snapchat, Tinder jne. eivät anna todellista kuvaa ihmisistä. Koska nykyään kuvia muokataan niin paljon. Eli ”vanha” aihe, mutta kerronpas sitten oman mielipiteeni ja kerron myös kuinka itse muokkaan kuviani.

Vasemmalta: RAW-kuva, eli muokkaamaton, keskellä VSCO-sovelluksella muokattu kuva, filtterinä käytetty F2:sta ja viimeisenä sama kuva muokattu mustavalkoiseksi ja korjailtu valoja sekä varjoja kuvassa. Huomatkaa muokatuissa kuvissa -> iho on tasaisempi, värit kirkkaammat ja selkeämmät sävyerot...

Monissa blogeissa aika ajoin kuvanmuokkaus nousee ajankohtaiseksi. Bloggaajat kertovat kuinka muokkaavat itse kuviaan ja Instagramissa monet ovat nousseet jopa ”sometähdiksi” paljastamalla kuinka kuvia muokataan, kuvanmuokkausohjelmilla, ja kuinka kuviin voi luoda illuusiota lavastamalla ympäristöä tai keskittymällä ”oikeisiin” kuvakulmiin ja asentoihin. Siis kaikkea sitä mitä ammattivalokuvaajat opiskelevat ja minkä kanssa työskentelevät päivittäin.

Yksi viime vuosien trendeistä esimerkiksi somemaailmassa on näyttänyt olevan niin sanottu luonnollisuus ja realistiset kuvat. Yksi esimerkki tästä on suomalainen tyttö nimeltä Sara Puhto, joka näyttää instakuvillaan kuinka pienillä jutuilla kuvassa saadaan huijattua katsojaa.

Kun olen itse seurannut somea aktiivisemmin noin kymmenen vuotta (liityin Facebookiin vuonna 2007), huomaan, että viime vuosien trendiksi on tullut "luonnollisemmat" kuvat. Puhutaan raw-kuvista ja niiden autenttisuudesta. Ja somessa näkyy selvästi enemmän jäljittelyä luonnollisemmasta aallosta kuvien suhteen. Ihan hyvä niin, mutta kuinka realistisia ne kuvat oikeasti ovat? #nofilter

Ylhäällä alkuperäinen RAW-kuva, vasemmalla VSCO-filtteri ja oikealla puhelimen (Samsung Galaxy S6) sarjakuvafiltteri.

Nykyään kuvanmuokkaus on superhelppoa, älypuhelimet ovat täynnä erilaisia aplikaatioita ja ohjelmia, joilla kuvia ja videoita voi kuka tahansa mattimeikäläinen muokata. Yleensä jo uuden älypuhelimen oletusasetuksissa on jonkinlainen kuvaeditori valmiina. Itse olen nähnyt kuinka kuvanmuokkaaminen on tehnyt reilussa kymmenessä vuodessa huikean harppauksen. Olen elänyt niin sanottua ”irc-galleria -aikaa” (mutta en koskaan itse ollut siellä), jossa oli näkyvissä sen aikaiset selfiet, joissa tytöt (ja pojat) mutristivat huuliaan, kasvokuvat otettiin yleensä ylhäältä päin (silmät näyttävät suuremmilta) ja muokkaukseen käytettiin erityisesti ylivalotusta (tummat kohdat tummina, kasvot vaaleina jne.). Sittemmin on tietysti tullut Instagram ja erilaiset filtterit.

Ylhäällä oleva kuva on luonnonvalossa otettu RAW-kuva. Vasemmalla muokkasin puhelimen omalla muokkausohjelmalla hieman valoja ja varjoja sekä tasoitin IHAN pikkuisen ihoa. Oikealla oleva kuva on VSCO:n filtteri F2. Mukavasti viimeisessä kuvassa on rypyt ja iho pikkuisen tasoittuneet entisestään, mutta myös valoa kasvoille on tullut enemmän. Ja tukkakin näyttää supervaalealta.

Koulussa (media-assistentiksi opiskellessani) rakastin kuvata filmikameralla. Ja sitten pimiössä kehittää itse ne kuvat. No, ehkä se pimiötyöskentely ei mun kärsivällisyydelle ollut parasta, mutta oli se siisti nähdä miten kuvat muodostuivat lopulta paperille. Ja se tunne, että kun otit kuvan, niin et voinut varmasti tietää kuinka se onnistuisi, koska ei ollut näyttöä, niin kuin digijärkkäreissä! Filmikameralla kuvaaminen on taitolaji ja tuo valokuvaamiseen autenttisuutta, mutta tämän hetkisessä elämäntilanteessani mulla ei olisi moiseen aikaa. Varsinkaan siihen pimiötyöskentelyyn. Ehkä sitten vanhana mummona ;).

Olen opiskellut media-assitentiksi kymmenisen vuotta sitten. Opiskelimme jo tulloin Photoshopin perusteet. Silloin parikymppisenä itselläni oli ainakin tapana ”ylimuokata” kuvia. Hain ”taiteellista” (lue=tekotaiteellista?) näkymää kuviini, en halunnut, että ne edes näyttäisivät luonnollisilta.

Sittemmin kuvanmuokkaukseni rauhottui selvästi, kun tuli esimerkiksi Facebook. Photoshopin käyttöni muuttui maltillisemmaksi. Halusin ”näyttää todellisen itseni”, mutta tietysti just oikeasta kuvakulmasta ja itselleni edullisessa asennossa. Sitten tuli Instagram. Photoshopin käyttö alkoi tuntua turhalta. Sieltä vain valitsit sopivan filtterin ja paskasta kuvastakin sai aika mageen näköisen otoksen vähän rajaamalla sitä ja valitsemalla sopivan filtterin.

Ylhäällä vasemmalla Leosta ottamani alkuperäinen kuva. Vähän on kaveri takkuinen ja silmätkään ei näy. Oikealla ylhäällä olen hieman "pehmentänyt" kuvaa ja lisännyt siihen sinisen sävyä. Vasemmalla alhaalla kuvassa on puhelimen sarjakuvafiltteri ja alhaalla oikealla piirrostaidefiltteri. Ihan hyvin voisin postata tuon piirroskuvan johonkin ja sanoa, että minä sen piirsin...? Jos haluaisin siis valehdella.

Mitäs nyt sitten? Minäpä sanon suoraan. Minusta pelkät realistiset peruskuvat ovat ehkä vähän tylsiä. Ne sopivat kylläkin omiin kuvakokoelmiin ja joihinkin tilanteisiin, mutta en välttämättä jaksa jakaa niitä omaan someeni. Mutta joskus ne ovat mukava piristys, se riippuu niin kuvasta ja asiayhteydestä. Itse rakastan dramaattisia kuvia, edelleenkin. Rakastan selailla muotilehtiä kuten Vogue, Vanity Fair, Marie Claire ja ihastella niitä editorialkuvia, joissa on panostettu niin kuvasuhetkellä lavastukseen, maskeeraukseen, pukuihin, valoihin ja varjoihin. Lisäksi kuvien jälkikäsittelyynkin on käytetty aikaa. Huomaan selailevani niin instassa kuin Pinterestissäkin tämän tyyppisiä kuvia. Wow! Tällaiset kuvat ovat minusta taidetta.

Ja olen ymmärtänyt, että näihin leffajulisteisiin ja muotikuviin tai Hollywood-tähtien kuviin käytetään kuvanmuokkausta aika rankallakin kädellä. Photoshopilla voi tehdä kuitenkin melkein ihan mitä vaan. Jos aihe kiinnostaa niin kannattaa käydä vaikka googlettelemassa photoshopattuja staroja. Esimerkiksi hakusanoilla retouching, photoshop, celebrities... Sitten voi ainakin viimeistään huokaista helpotuksesta sen asian suhteen, että kukaan ei ole täydellinen.

Mutta eihän tämä tietenkään tarkoita, että haluaisin selailla pelkästään lavastettuja kuvia omassa somessani tai elämässäni. Kaikki omassa asiayhteydessään, tietenkin!

Vasemmalla on Aleksista ottamani kuva luonnonvalossa, RAWna, keskellä VSCO:n mustavalkofiltteri ja oikealla olen muokannut valoa ja varjoja puhelimeen saatavalla YouCam Pefect -applicationilla.

Älypuhelimiin on vaikka millaisia sovelluksia, appeja, joilla saa muokattua vaikkapa silmät suuremmiksi, pidemmät jalat tai valkoisemmat hampaat. Siis ihan oikeesti! Eli ihan kaikkea, ja kuka vaan voi tehdä niin. Se on oikeastaaan aika järkyttävääkin. Itse en mene kyllä näin pitkälle, koska mitäs sitten kun oot muokannut itsellesi isot boobsit, suuret silmät, supervalkoiset hampaat ja hehkeän ihon ja todellisuus onkin jotain ihan muuta? Mutta jokainen tavallaan.

Vasemmalla muokkaamaton RAW-selfie, oikealla Instagram-profiilikuvani. Muistaakseni kuvassa käyttämäni instan filtteri oli Moon...

Halusin kuitenkin tällä kirjoituksella herätellä meitä kaikkia tavan tallaajia huomaamaan mitä kaikkea kuvilla nykyään voi tehdä. Aina ei kannata uskoa siis edes silmiään, jos näkee jonkin kuvan. Kriittistä medialukutaitoa myös kuvien katseluun! Taitavimpia kuvanmuokkaajia ovatkin tyypit, joiden kuvasta ei huomaa, että onko sitä muokattu vai ei tai mitä filtteriä on käytetty… Tai sitten ei! Myös kuvanmuokkaaminen on taidetta. Kattokaas vaikkapa bloggaaja Sara Ticklen Instagramia, niissä kuvissa on sopivasti dramatiikka meikäläisellekin.

Itse en ole ammattilainen, enkä edes alan kovin ahkera harrastaja, joten muokkailen siis kuviani aika lailla fiiliksen mukaan! Parasta toki on, kun saa superhyvän otoksen, jossa valot ja varjot ovat kohdillaan, ja tunnelmaa tulee ilman sen suurempia retusointeja.

Kuvan muokkauksesta tulee myös toinen osio, jossa kerron oman mielipiteeni ja "kikkani" niin sanottuun kuvien lavastamiseen. Kuinka saan pienellä "tuunauksella" kuvat näyttämään itsestäni kivoilta ja millaisilla asennoilla saa vähän huijattua kameraa.

Seuraavaan kertaan,

Anna

*Kaikki kuvat on otettu Canon EOS M10 -kameralla

comments powered by Disqus