ajatukset

masentava maanantai

No nyt ei oo maanantai vaan keskiviikko. Mutta viittaan otsikollani viime maanantaihini. Onko sulla koskaan sellaista päivää, että tuntuu ettei mikään kiinnosta, väsyttää ja et jaksa tarttua toimeen?

Mulla on ja toissapäivä oli just sellainen. Mulla oli itseopiskelupäivä, miljoona asiaa, jotka pitäis hoitaa ja kokonainen päivä aikaa tehdä ne. Ja arvatkaas mitä?

Pyörin tyyliin iltakuuteen asti yöpaidassa tai oikeastaan kotiverkkareissa, tukka takulla ja en saanut mitään aikaiseksi. Turhauttavaa!

Lopulta tuona maanatai-iltana sain tehtyä (onneksi) pienen kotitreenin, jossa sain sykettä vähä koholle ja siitä innostuneena hoidin kaksi kouluasiaa pois alta. Joten koko päivä ei onneksi mennyt sängyn pohjalla.

Olen kesä- ja alkusyksyihminen. Tämä talvi on ollut mukavan leppoisa, säiden suhteen, ja tuntuu, että kevät on jo tuloillaan. Niin "lämmintä" ja valoisaa tuntuu jo olevan. Ja jotenkin luulisi, että lisääntynyt valon määrä ja odotus tulevasta keväästä ja kesästä laittaisi tällekin tytölle energiaa ja puhtia päivään. Mutta ei. Fiilis viime maanataina oli lähinnä, että haluan käpertyä peiton mutkaan karkkipussin kanssa kesään asti.

Miksiköhän näin? Jotenkin kevät on minulle usein aikaa, jolloin väsymykseni määrä lisääntyy ja saattaa olla vaikeaa tarttua toimeen. Ehkä liialliset odotukset tulevasta kesästä, valon määrän lisääntyminen ja se oletus, että "nyt pitäisi olla energiaa", saattavat olla liikaa minulle. Huomaan, että olen syksyisin aktiivisimmillani ja silloin on aika aloittaa esimerkiksi uusi harrastus tai tehdä "suuria ratkaisuja" elämässä. Keväällä tuntuu, että vajoan horrokseen.

Onneksi näitä ajatuksia ei ole päivittäin, mutta huomaan, että useammin kuin esimerkiksi kesällä, syksyllä tai talvella. Keväisin alan haikailemaan myös kaukomaille, miettimään matkoja, reissaamista ja jopa Suomesta poismuuttoa! Kaikenlaista.

Toisaalta on kivakin sitten käpertyä kotiin ja antaa itsensä "löysäillä" välillä.

Maanantaina päätin kuitenkin, että alan suunnnittelemaan mahdollista opiskelijavaihtoani Eurooppaan. Opiskelujen alussa olin varma, että haluan vaihtoon Australiaan, koska siellä olen hetken asunutkin, mutta nyt tuntuu, että Eurooppa olisikin minulle parempi vaihtoehto... Tämä asia etenee tosiaan vasta huomenna kun menen juttelemaan kouluni kv-vastaavan kanssa. Katsotaan nyt.

Tällä viikolla urheileminenkin on jäänyt vähälle. Väsyttävä ja synkistelevä olotila on usein kuin lumipalloefekti. Ensin väsyttää, haluat syödä sokerista ja rasvaista, haluat nukkua ja sitten toteutat nämä mielihalut. Sitten jätät menemättä tanssitunnille. Olo on löysä ja saamaton. Sitten et lopulta jaksa tehdä koulutehtäviäkään koska et ole urheillut. Lysähdät sohvalle ja tuijotat Netflixiä monta tuntia. Kierre on valmis!

Onneksi kuitenkin tiedostan tämän ja näitä hetkiä ei ole edes joka kuukausi. Miten tällaisesta pääsee eroon? Itselläni auttaa se ajatus, että "tämä on vain väliaikaista", annan itselleni yhden päivän, maksimissaan kaksi päivää aikaa "rypeä" tässä olotilassa, sitten päätän tehdä itselleni jotain. Pesen kasvot, meikkaan, laitan jotain kivaa päälle ja lähden ulos/kouluun/salille/tanssitunnille. Mielellään juurikin urheilemaan. Siitä saa energiaa. Sitten teen THE LISTAN. Listaan asiat, jotka minun täytyy tehdä ja alan yksi kerrallaan hoitamaan asiat "pois päiväjärjestyksesta", samalla saan yliviivattua tekemättömiä asioita. Mieli kevenee joka kerta kun yksi asia on saatu pois tehtävälistalta.

Ja ehkä näistä päivistä ei ole edes tarkoituskaan päästä kokonaan eroon. Ei kai aina voi olla parhaimmillaan ja superihminen? Minä en ainakaan.

Onko sinulla koskaan "masentavia päiviä"? Millä saat boostattua itsesi toimimaan? Oletko kesä-, talvi-, syksy- vai kevätihminen?

Tänään minulla on onneksi toimelias päivä.

Kivaa keskiviikkoa, Anna

Pictures: Aleksi Paju

comments powered by Disqus