ruoka

mitäs tänään syötäisiin?

Ensinnäkin, ihanaa Itsenäisyyspäivää Suomi!

Tässä tulee ensimmäinen ruokapostaukseni. Ei niinkään juhlaruokaa, vaan enemmänkin helppoa arkiruokaa.

En avaa tällä kertaa syvällisemmin ruokafilosofiaani, mutta kerron vähän ”kokkaustaidoistani” /-historiastani. En ole koskaan aikaisemmin ollut kovin kiinnostunut kokkaamisesta tai rehellisesti sanottuna yleensäkään ruuasta. Ruoka on ollut minulle aina vähän kuin ”välttämätön pakko”, että jaksan tehdä asioita. Herkkusuu olen kyllä ollut ja kaikki makea on kiinnostanut pienestä pitäen. En myöskään ole ollut edes lapsena nirso, maistoin kiltisti kaikkea minulle tarjottua (pieniä määriä) ja myös aikuisena olen ollut avoin uusille makuelämyksille (pakko mainita, että limppisoppa, etanat ja sian maharulla ovat ainoita ruokia, joita en ole tainnut koskaan maistaa, eivätkä ne edelleenkään kuulosta houkuttelevilta).

Olin yläasteella kasvissyöjä jonkin aikaa eettisistä syistä, mutta koska pienellä kylällä Pohjois-Pohjanmaalla 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa se oli melko vaikeaa ja olisin joutunut nähdä, omasta mielestäni, liikaa vaivaa asian eteen, joten siirryin jossain vaiheessa takaisin sekasyöjäksi. Lapsuudenkodissani on syöty aina terveellistä perusruokaa ja lähiruokaa (olen maitotilan tyttö ja maatilat ympärillä mahdollistivat sen, että liha, maito, kananmunat, perunat ja porkkanat tulivat omalta tilalta tai parin kilometrin päästä naapureilta ja liha paikalliselta hirvenmetsästysporukalta ja kalaakin kalastettiin välillä itse).

Jouduin kuitenkin noin viitisen vuotta sitten pakon edessä kyseenalaistamaan ruokatottumukseni, koska olin kärsinyt erilaisista vatsavaivoista tuolloin jo pidemmän aikaa. Aloin tutkia ravintoa ja erilaisia ruokavalioita pikkuhiljaa tarkemmin ja testailemaan mitä pystyn ja mitä en pysty syömään. Siirryin lähemmäs taas kasvissyöntiä, mutta jätin kalan ja kananmunat ruokavaliooni.

Tuohon aikaan kauhuni olivat ulkona syöminen ja erilaiset juhlat, joissa en tiennyt mitä ruoka sisältää enkä siis koskaan tiennyt miten mahani reagoisi. Se oli stressaavaa aikaa. Nykyisinkään en ole brunssien tai puffetpöytien suuri fani, koska tiedän etten voi syödä ja maistaa kaikkea mitä haluaisin, lisäksi tiedän, että vatsalleni ei ole hyväksi vetää kerralla suuria annoksia ruokaa.

Jouduin siis pakosta opettelemaan ruuanlaittoa ja kokeilemaan erilaisia reseptejä. Nykyisin viihdyn keittiössä melko hyvin. Ruokavaliokseni onkin jalostunut eettisistä ja oman hyvinvointini takia gluteeniton-vegaaniruokavalio. Se siitä nirsottomuudesta ;)! Edelleenkään en ole nirso, mutta hyvinvointini (ja eläinten hyvinvoinnin) takia ruokamaailmani maistelujen suhteen on kaventunut. Toisaalta syön tällä hetkellä monipuolisimmin ja terveellisimmin kuin koskaan aikaisemmin. Ja osaan jopa laittaa ruokaakin ainakin tyydyttävästi (Aleksi on lähes ainoa, joka kokkauksiani maistelee ja onneksi hänkin on vegaani eikä nirso). Kaiken kaikkiaan ruokavalioni on nykyään aika yksinkertainen, ehkäpä jopa askeettinen, mutta silti maukas ja monipuolinen. Ja vatsa ja iho kiittävät.

En usko, että tulen jakamaan kovin monia reseptejä blogissani, koska suurin osa ns. resepteistäni on löydetty netistä ja sovellettu (ja aina ei niin menestyksekkäästi). Koskaan edelleenkään en ole suuri kulinaristi, joka väsää mielellään viiden tähden illallisia, ovat kokkailuni helppoja arkiruokia, yleensä melko nopeita valmistaa ja niissä onnistuu varmasti ihan jokainen (jos minäkin niin sinäkin).

So-Upin bloggaaja Gastro Pahalapsi kokkailee myös vegaaniruokia ja ammattimaisemmin kuin allekirjoittanut. Tästä pääset postaukseen, jossa esitellään vegaaninen Jambalaya, jota aion itsekin joskus kokeilla.

Seuraavanlaista sörsselssöniä minä kuitenkin teen usein, joten jaan sen tänne (toivottavasti muistan ”reseptin” oikein, koska sovellan yleensä lennosta kokkauksen ohessa ;)). Tämä on helppo arkiruoka ja valmistuu uunissa kuin itsestään (alussa on pientä pilkkomista, mutta muuten tästä selviää aika vähällä vaivalla).

Uunijuurekset soijakermassa (opiskelijabudjetti)

Tykkään käyttää ruoanlaitossa puhtaita ja kotimaisia raaka-aineita ja mieluiten luomua tai lähiruokaa. Näin talvella suomalaiset juurekset ovat hyvä ja edullinen ruoka pienemmälläkin budjetilla.

2-3 punajuurta

3-6 perunaa (riippuen perunoiden koosta)

3 porkkanaa

2 sipulia

3-4 ruusukaalia (pieniä, tuoreita)

1 pkt So Fine maustamaton tofu

Päälle Raastettua Violife ”vegaanijuustoa”

1 prk Alpron cuisine soya “ruokakerma”

Rypsi- tai oliiviöljyä uunivuoan voiteluun

Mausteita oman maun mukaan (itse käytän esimerkiksi ruususuolaa, merisuolaa, Herbamare-sekoitusta, pippuria, valkosipulihiutaleita, chilijauhetta, soijakastiketta).

Pilko tofu erilliseen astiaan, lisää öljyä, suolaa, chilimaustetta, soijakastiketta sekä pippuria ja jätä tofu ”marinoitumaan” jääkaappiin. Lämmitä uuni 200 asteeseen, voitele uunivuoka. Kuori punajuuret ja pilko ne kuutioiksi (mitä suurempia palasia, sitä pidempään kypsyminen kestää). Laita punajuurikuutiot voideltuun uunivuokaan ja ripottele päälle suolaa ja herbamarea (en osaa sanoa määriä, mikä tuntuu sopivalta). Laita punajuuret uuniin (niissä kestää pisimpään kypsyä). Anna punajuurien olla yksinään uunissa n.20-30 minuuttia. Voit välillä kokeilla haarukalla ovatko juuret yhtään pehmenneet.

Seuraavaksi pilko perunat ja porkkanat (kannattaa yrittää tehdä kaikista juureksista samankokoisia kuutioita, kypsyvät tasaisemmin). Voit laittaa perunat ja porkkanat omaan astiaansa ja maustaa niitä suolalla ja pippurilla.

Lopuksi pilko sipuli ja leikkaa ruusukaalit puoliksi tai neljään osaan. Laita sipulit ja ruusukaalit samaan astiaan tofun kanssa ja lisää hieman mausteita. Raasta Violife juustonkorviketta valmiiksi.

Ota punajuuret uunista ja lisää perunat sekä porkkanat uuniin. Anna niiden kypsyä noin 15 minuuttia. Sen jälkeen lisää vielä vuokaan loput ainesosat; tofut, sipulit ja ruusukaalit. Kaada soijakerma kuppiin ja lisää esim. herbamarea makusi mukaan ja sekoita. Kaada ruokakerma vuokaan koko komeuden päälle ja lisää ”juustoraaste” pinnalle. Sitten vuoka uuniin ja ruoka saa kypsyä siellä vielä ainakin 20 minuuttia. Tarkista kuitenkin välillä miltä tekele näyttää (en tiedä onko uuneja erilaisia tms. ettet kuitenkaan polta ruokaa). Voit myös haarukalla kokeilla välillä tuntuvatko juurekset kypsiltä.

Kypsymisajan jälkeen ota vuoka uunista ja anna sen vetäytyä hetki. Nautiskele vihersalaatin tai esimerkiksi porkkanaraasteen tai kaalisalaatin kanssa. Juurekset toimivat myös hyvänä lisukkeena esimerkiksi perunamuusin ja vaikkapa kasvispihvien kanssa.

Huom! Ruusukaalien sijaan voit käyttää esimerkiksi kukkakaalia tai parsakaalia ja perunan voi vaihtaa vaikka bataattiin. Vain mielikuvitus on rajana.

Tässä valmis annokseni. Ei ehkä kauneinta katseltavaa, mutta nälkä pysyy poissa ;). Olin laiska joten lisukkeena minulla on Atrian vinaigrette kaalisalaattia (vegaaninen). <3

Jos kiinnostuit kasvisruuasta etkä jaksa lukea ohjeita pelkästään netistä tästä pääset Oikeutta eläimille -sivustolle tilaamaan ilmaisen kasvissyöjän oppaan. Siinä on hyviä ja helppoja ohjeita, joilla jokainen pääsee alkuun. Tiedän kokemuksesta, että ruokavalion vaihtaminen saattaa olla joskus haastavaa, kun täytyy poiketa kaikesta tutusta ja turvallisesta, mutta se palkitsee kun alussa vain jaksaa hieman nähdä vaivaa ja loppu onkin itsestäsi kiinni. Ja vaikket olisi koko ruokavaliota muuttamassakaan, niin vaihtelu voi virkistää!

Makoisia hetkiä, Anna

comments powered by Disqus