ajatukset

muuttosuunnitelmat ja viikon ärsytys

Moikka!

Mitä sulle kuuluu sinne ruudun toisella puolella?

Mulle kuuluu hyvää, tosin melko kiirettä. Tuntuu, että kaikki kouluprojektit pakkautuvat tähän loppuvuoteen…

Oikeastaan halusin tulla kertomaan tänne blogin puolellekin, että missä mennään meidän reissu- ja muuttosuunnitelmissa. Eli blogiani lukeneet tietävätkin, että pääsin vaihtoon kouluni kautta Espanjaan Valenciaan ensi vuoden kevätlukukaudeksi. Lisäksi Aleksi lähtee mukaani ja otamme myös karvaiset (karvattomat) kaverimme eli koirat Espanjaan mukaan.

Varasimme eilen lennot ja lähdemme siis tammikuun loppupuolella. Jännittää valtavasti. Nyt on monia käytännön asioita, joita pitää hoitaa ennen lähtöä. Koirien rokotukset ja passit ovat kyllä kunnossa, mutta Lola ja Leo käytetään vielä eläinlääkärillä ennen lähtöä, jotta saamme tarvittavan ulkoloishäätöreseptin, joka vaaditaan Espanjaan. Voisin tehdä ennen lähtöä jonkinlaisen postauksen lemmikin kanssa matkustamisesta, mutta nyt en vielä lähde tähän kaikkea erittelemään, koska meillä on valmistelut vielä sen verran kesken. Pitää esimerkiksi hommata kuljetushäkki lennolle ja selvitellä kaikenlaista muuta pientä asiaa.

Olen todellakin muuttamassa Espanjaan ja opiskelen siellä.

Olin tällä viikolla vaihto-opiskelijoiden info-päivässä koulullamme. Oli kiva tavata muita opiskelijoita, lähteviä ja jo vaihdossa käyneitä tyyppejä. Itsellenikin selkeni monet asiat ja jollain tavalla vihdoin konkretisoitui se, että olen todellakin muuttamassa Espanjaan ja tulen opiskelemaan siellä. Kivaa oli kuitenkin huomata, että Valenciaan oli lähdössä muutama muukin tyttö vaihtoon, tosin opiskelemaan hieman eri alaa kuin minä, ja eri yliopistoon. Vaihdoimme yhteystiedot, jotta voimme jo jakaa vinkkejä asunnon hakemiseen ja muihin käytännön asioihin liittyen. Kiva tietää, että siellä on muitakin samassa tilanteessa olevia kuin itse. Ja kaikki tytöt vaikuttivat kyllä tosi kivoilta. Eiköhän heihin tule ensi vuonna törmättyyä useamman kerran.

Se minkä pistin merkille muita vaihtoon lähteviä tavatessani, että on olemassa tietty ihmistyyppi tai sanotaanko asenne ihmisessä, joka minua hieman ihmetyttää. En tiedä johtuuko se siitä, että itse olen ollut aiemmin jo pidemmällä reissulla (käytännössä asunut toisessa maassa), olen itse asunut Suomessa eri kaupungeissa vai onko se ikä vai ihan vain asenne- ja ihmistyyppi mikä saa itselläni hieman karvat pystyyn?

Tiedättekö sellaiset ihmiset jotka mollaavat Suomea ja suomalaisia? Siis kyllähän toki itsekin kritisoin välillä vaikkapa politiikkaa tai joitain vanhoja tapoja, joille mielestäni voisi jo sanoa heippa. Ja toki valitan säästä välillä. MUTTA tarkoitan oikeastaan sellaisia tyyppejä, joita olen tavannut aiemminkin kuin vain tuolla vaihtoinfossa. Annan esimerkin: Joidenkin suusta tuli sellaisia ajatuksia, että he eivät ainakaan vaihdon aikana halua hengata missään nimessä muiden suomalaisten tai vaihdossa olevien kanssa. He haluavat ”aitoja” kokemuksia tulevassa kohdemaassa ja tutustua paikallisiin. Jep.

Hieno idea, ja haluan minäkin noita asioita, mutta jos jotain olen oppinut elämäni aikana, niin sen, että ei missään maassa kaikki ihmiset ole kivoja. Eikä muualle muuttaminen tee autuaaksi, välttämättä. Itse haluan avoimin mielin tutustua uusiin ihmisiin, mistä ikinä he ovatkaan (myös täällä Suomessa) ja oma periaatteeni on, että haluan hengata HYVIEN tyyppien kanssa. En vain tykkää liian mustavalkoisesta ajattelusta, en Suomessa enkä ulkomailla. Jotenkin tuntuisi vieraalta ajatukselta itselleni, että välttelisin joidenkin ihmisten seuraa vain koska he ovat suomalaisia/vaihdossa...

Pohdin itsekin tuon päivän jälkeen, että olenko minä joskus ollut samanlainen? Ehkä ainakin yläasteella kun halusin muuttaa pieneltä kotipaikkakunnaltani isompaan kaupunkiin. Olen pahoillani siitä, jos joku on kuullut minun joskus mollaavan jotain paikkaa tai ihmisiä, jotka asuvat jollakin tietyllä paikkakunnalla. Jokaisessa paikassa ja maassa on mätämunia, mutta myös mahtavia tyyppejä. Lähtökohtainen oletukseni on kuitenkin, että on enemmän niitä hyviä.

Myös tällaiset lauseet kuulin vaihtopäivänä ja ne särähtivät aika pahasti korvaan: ”Suomessa on ihan paska sää, ihmiset on sisäänpäinkääntyneitä ja masentuneita”. Tuonanoin. Tämä on varmasti yksi puoli, mutta tulipa vain mieleeni, että jos kuljen tuolla kadulla naama resting bitch facessa ja tympääntyneenä kaikkeen, niin ihan varmasti vastaantulevatkin näyttävät tympääntyneiltä ja v****upäiltä. Oma asenne on se mikä ratkaisee, kliseistä tai ei. Ja jos kaikki suomalaiset ovat tympääntyneitä ja masentuneita, niin silloin on kyllä hengannut väärässä seurassa. Ja sääolosuhteisiin ei voi vaikuttaa, omaan asenteeseen voi. Ja ei suomalaiset tai ihmiset mollaamalla muutu, vaan kehumalla. Etsimällä niitä hyviä puolia. Ja nostamalla niitä esille!

Itsekin yleistän varmasti joskus (useinkin), mutta olipa kyse sitten maasta, kansallisuudesta, sukupuolesta tai jostain muusta, niin kaikkien kannalta olisi varmasti hyvä, jos ei yleistäisi liikaa. Eivät kaikki espanjalaiset varmasti ole äänekkäitä ja tulisieluisia (tai mitä ikinä stereotypioita heistä onkaan) ja eivät kaikki suomalaiset ole epäsosiaalisia, hiljaisia tuppisuita. Meissä kaikissa on monia puolia!

Ja tähän loppuun haluankin sanoa, että eräs ystäväni, joka tuntee perheeni (lapsuuden kotini) onkin sanonut, että me olemme kuin suomalainen Serranon perhe! Eli äänekäs ja epäsuomalainen? Se oli musta toki kivasti sanottu. Mutta en oikeastaan tykkää tuosta epäsuomalaisuudesta, koska itse kasvoin siinä perheessä ja oletin, että kaikilla muillakin on suurin piirtein samanlaista (suomalaista) eli äänekästä, tunteikasta, läheistä ja tunteista puhumista. Mikä siinä sitten onkaan sitä suomalaista tai epäsuomalaista?

Näihin ajatuksiin tällä kertaa, kivaa iltaa sulle.

Anna

P.S. Seuraava postaus tulee olemaan sisustusaiheinen, stay tuned!

Instagram: @annataimi

Facebook: @annaoonblogi

comments powered by Disqus