lifestyle

Herääminen talviunilta

Aurinkoista sunnuntaita,

Nyt on hyvä fiilis herätellä blogi eloon talviunilta! Mukava päästä taas kirjoittelemaan avoimilla fiiliksillä ilman turhia kiireitä. Blogihiljaisuuteen vaikuttaneet koulustressi- ja turhautuminen ovat yhtä kaukana kuin luistelukelit, mikä on ollut mulle enemmän kuin helpottavaa. Eka lukuvuosi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ohi, ja matkaan on mahtunut ties millaisia tapahtumia ja elämyksiä, eikä aina niin positiivisessa mielessä!

Jo marraskuun jälkeen olin varma, että vaihdan opiskelemaan Jyväskylän kauppakorkeakouluun tai Tiimiakatemiaan (yrittäjyyden erikoisyksikkö Jyväskylässä). Tuntui, että ammattikorkeakoulun liiketalouden ohjelma oli yhtä alisuoriutumista. Kurssit pääsi helposti läpi ilman lukemista, eikä opetus ollut maineensa veroista. Olin tosi pettynyt ja turhautunut, enkä kokenut saavani itsestäni mitään irti. Oli turhauttavaa istua koulussa, kun tiesi, ettei opi mitään, eikä pääse kehittymään. Kaikki vitsit ''ammattisurkeakoulusta'' iskivät kovaa.

Luonnon rauhaan pääseminen piti pään kasassa tänäkin keväänä!

Irrottauduttuani koulumaailmasta mielialani kohosi huomattavasti. Oikeastaan sitä lukuunottamatta, tämä kevät on ollut yhtä juhlaa. Olen tehnyt monta kivaa reissua itään näkemään vanhoja kavereita ja rentoutumaan metsän keskelle. Tasapainon vuoksi olen myös viettänyt aikaa pääkaupunkiseudulla kuvausten ja kavereiden merkeissä, etten ihan mökkiinny. Nautin kummastakin perspektiivistä omalla tavallaan. Iso osa ajasta on kulunut tien päällä, mutta kyllä sitä on Jyväskylässäkin kerinnyt pyöriä!

Tänä keväänä olen päässyt toteuttamaan kauan haaveilemiani asioita. Ylitin itseni ja sain rohkaistua itseni viimein kameran eteen, mikä on mulle tosi iso juttu. Mulla on ollut nuorena olematon itsetunto, ja vihdoin olen oppinut olemaan tyytyväinen siihen, mitä mulla on. Siitä enemmän vähän myöhemmin! Olen saanut korjattua vanhoja, rikkinäisiä ihmissuhteita, ja päässyt aloittamaan puhtaalta pöydältä. Olen päässyt tekemään sitä, mitä olen kauan kaivannut: oleskelemaan luonnossa ja metsän keskellä. Sain töitä ja mahtavia työkavereita. Tänä keväänä olen päässyt tutustumaan mahtaviin ja aktiivisiin tyyppeihin, joiden kanssa olen päässyt seikkailemaan. Pitkästä aikaa kohtasin todella mielenkiintoisia persoonallisuuksia ja mielipiteitä. Olen päässyt avartamaan omaa maailmankuvaani uusien, kansainvälisten kavereiden kautta, mikä on mulle suuri rikkaus. Olen oppinut puhumaan todella sujuvaa englantia! Näen nyt Suomen ihan uusin silmin, ja tajusin, miten vähän kiinnitin huomiota meitä ympäröiviin ihmeisiin. Mikä etuoikeus täällä onkaan asua. Oikeastaan tää on aika eksoottinen maa! Miettikää nyt vaikka saunalauttaa!

Näkymiä saunalautalta ja kuvauksista.

En muista, milloin viimeksi olisin ollut näin täynnä energiaa. Tuntuu, kun olisin ollut palana väärässä palapelissä. Tällä hetkellä taas koen, että asiat ovat vihdoin loksahtelemassa paikoilleen. Kaikki vaati vain pienen hetken, jolloin tajusin, etten ollut niin onnellinen kuin luulin. Ajattelin, että uudelle paikkakunnalle muuttaminen, uusi koulu ja asunto tekisivät minut automaattisesti onnelliseksi. Onnellisuuden eteen on kumminkin tehtävä aina töitä. Myös se lohduttaa, että ei tarvitse jatkaa nykyisessä koulussa. Päätin myös, ettei kauppakorkeakoulun opinnot anna minulle tarpeeksi. En halua pelätä valmistumisen hetkellä työelämää. Haluan oppia asioita käytännössä, ja oikeasti osata hommani. Koen, että pelkkä tunneilla kuunteleminen, tenttaaminen ja lukeminen ei mun mielestä riitä. Kyllähän ne paperit näyttävät varmasti näyttävät vakuuttavilta ja kivoilta, mutta se voi karista nopeasti työpaikalla, kun pitäisi oikeasti osata tehdä jotakin. Hyvänä esimerkkinä toimii johtamisen opinnot; miten voi valmistua hyväksi johtajaksi, jos et ole johtanut muita ihmisiä käytännössä? Pelkkä kirjojen lukeminen ei tee hyväksi johtajaksi. 

Tästä syystä päätin lähteä opiskelemaan Tiimiakatemiaan, yrittäjyyden erikoisyksikköön Jyväskylässä. Heti kun astuin akatemian ovista sisään, tunsin löytäneeni paikkani. En malta odottaa syksyä! 

Yhden tärkeän asian olen saanut iskostettua päähäni tänä keväänä; Ajestakin voi tehdä juhlaa pienillä hetkillä. Grillaamista laavulla ja saunalautalla, viini-iltoja ystävien kanssa, kuvausreissuja, saunomista, mökkeilyä. Uusia ystäviä, vanhoja ystäviä ja musiikin kuuntelua bussissa. Erityisesti ihmiset ympärilläni ovat tehneet jokaisesta viikonpäivästä perjantain. Aloitin myös työskentelyn myyntiagenttina Finnacta Oy:llä. Olen erityisen kiitollinen mahtavasta työporukasta, mikä meillä on. Toivoisin, että maailmassa olisi lisää yhtä avoimia ja reiluja ihmisiä. Tässä keväässä on ollut paljon erityistä, uusi koulupaikka ja työpaikka. Tärkeintä on ehkä kuitenkin se, että tunnen olevani yhä lähempänä paikkaani maailmassa.

Tässä olisi mun kevättä tiivistettynä! Talviunten aikana postausideoita on kertynyt kiitettävästi, mutta otan mielelläni teidän lukijoiden ideoita vastaan! Seuraavaan kertaan,

Ella <3

comments powered by Disqus