onnellisuus

Kun elämän tasapaino katoaa

Hyvä ja paha ovat ikuinen taistelupari. Toisinaan kaikki ei mene suunnitelmien mukaan ja paha olo voi päästä valtaamaan enemmän tilaa, vaikka ulkoisissa olosuhteissa kaikki on hyvin. Edellisessä postauksessa puhuin tavoitteiden valitsemisen tärkeydestä. Tärkein asia ennen tavoitteita on kuitenkin osata olla sisäisesti onnellinen.

sivut kääntyvät, suunnitelmat vaihtuvat

Kun murrosiän ailahtelut ovat ohi, niiden tilalle voi tulla tasapainoilua odotusten, oletusten ja tulevaisuuden haaveiden välillä. Tämä hämmennyksen kombo voi jumittaa nuoren täysin. Sitä miettii: milloin perustaa perheen, milloin voi ostaa talon, miten ylipäätään ehtii tekemään kaikkea. On satoja muutoksia ja kysymysmerkkejä: liikaa unelmia, liikaa alusta aloittamista, sivut kääntyvät, suunnitelmat vaihtuvat, työelämä pelottaa, muiden mielipiteet pelottaa ja lopulta edes omana itsenä oleminen ei tunnu oikealta. Oman tulevaisuuden maalaaminen voi kenellä tahansa vaihtaa kolikon kääntöpuolta innostuneisuudesta ahdistukseen.

Turinoinnille taustaa: Olen aina ollut herkkä iloitsemaan, kuin myös itkemään. Lukion jälkeen elin yhden elämäni parhaimmista vuosista, opiskellen elokuvaa Lahden Kansanopistossa. Erosin, tapasin elämäni rakkauden ja vietin työntäyteisen, mutta ihanan kesän uusien tuulien äärellä. Pääsin sattumalta Joensuun Ammattikorkeakouluun medianomi -linjalle ja muutin ensimmäistä kertaa yksin pieneen yksiöön. Rakastin pientä asuntoa, josta tein omanlaiseni. Yksinäisyys ja ikävä kotikaupunkiin jääneen rakkaan luo alkoi kuitenkin nakertamaan henkisesti ja lopulta eristäydyin jopa koulusta neljän seinän sisälle, usein itkemään lattialle. Kotikaupunkiin palasin, kuin maitojunalla. Henkisesti hajalla.

Elämänmuutoksia ja kysymysmerkkejä voi oppia myös arvostamaan. Jokainen hetki valmistaa tulevaan ja elämässä on koettava huonoja hetkiä, jotta hyviä osaisi tunnistaa. Tulevaisuudesta ei tarvitse tietää kaikkea, koska se ei ole edes mahdollista. Tällä hetkellä opiskelen Yliopistossa ja pyörin edelleen samojen tulevaisuudenkysymysten äärellä, kuin aikaisemminkin. Eroavaisuutena ymmärrys siitä, että onnellisuuden on kuljettava käsi kädessä tulevaisuuden rakentamisen kanssa.

Alakulosta voi huomaamatta tulla tapa, josta on vaikeaa päästä eroon.

Elämä on elämää, eikä sitä aina osaa edes ilmaista syytä miksi on surullinen. Alakulosta voi huomaamatta tulla tapa, josta on vaikeaa päästä eroon. Pikkuhiljaa sitä viettää yhä enemmän aikaa sängyssä ja arkiset askareet alkavat takkuilla. Peiton alla lukee uutisia, kuinka tuloja leikataan, kaikki kallistuu, työpaikan saanti on hankalaa ja kaiken väliin ennustetaan maailmanloppua. Sitä alkaa miettiä, onko missään mitään järkeä ? Selviänkö elämästä ? Yhteiskunta ja media maalaavat elämästä pelottavaa kuvaa. Pelkäämään ei ihmistä kuitenkaan ole luotu ja useimmat pelot ovat täysin turhia. Talon omistava, perheellinen, ystävistään huolehtiva uraohjus voi yhtä lailla vajota alakuloisuuden tielle, kuin ketä tahansa. On tärkeää oppia tuntemaan aitoa onnellisuutta juuri nyt: täyttää elämää sisäisellä onnen tunteella. 

Monet unohtavat lapsuuden huolettomuuden ja mielikuvituksen.

Huonon olon vallatessa on pyrittävä kaikin keinoin valtamaan rakkaudelle tilaa. Ajateltava niin paljon ihania asioita, kuin suinkin tietää olevan olemassa, kunnes hyvä olo tuntuu ja välittyy ulospäin. Tällainen pään sisällä käytävä tennismatsi voi kuulostaa hurjalta, mutta on välttämätön tietoisen asennemuutoksen kannalta. Kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan ja balanssi katoaa, on mentävä onnellisuus edellä eteenpäin: visualisoitava kaikki mahdollinen hyvä. Pyrin usein palauttamaan mieleeni, millaista oli olla lapsi. Monet unohtavat lapsuuden huolettomuuden ja mielikuvituksen. Välillä on hyvä katsoa maailmaa, kuin uusin silmin. Nähdä kaikki uutena ja ihmeellisenä, löytää uusia merkityksiä, tunnistaa hyviä asioita, unohtaa täynnä oleva kalenteri, palauttaa elämän flow: tehdäkseen asioita vain siksi, että rakastaa tehdä juuri niin.

Siksi on tärkeää kasvattaa sisäistä onnellisuuden tunnetta päivittäin.

Suurin asia, jonka muutamassa vuodessa olen oppinut: pohjalle ei kannata jäädä pyörimään. Oman todellisuuden luominen on loppujen lopuksi kiinni siitä, kuinka paljon antaa mielikuvitukselleen tilaa ja mihin itse uskoo pystyvänsä. Mitä onnellisempi on, sitä kevyemmältä ja helpommalta kaikki tuntuu. Maailma kuitenkin osaa järjestää asiat juuri haluamallamme tavalla, jos niin haluamme. On muistettava, että onnellisuus vetää puoleensa onnellisuutta ja huonoa fiilistä voi oppia hallitsemaan itselle sopivilla tavoilla. Se, mikä tunne sisällä valtaa eniten tilaa, johdattaa sitä vastaavaan elämään. Siksi on tärkeää kasvattaa sisäistä onnellisuuden tunnetta päivittäin.

Kukaan muu ei ole vastuussa toisten onnellisuudesta, vaan se on osattava tuntea itse oman pään sisällä. Kenenkään ei pidä olla täydellinen, vaan onnellinen. Mitä täydellisyys edes loppujen lopuksi on ? Ilman rakkautta, intohimoa ja tahtoa ei olisi edes tätä tekstiä: ne ovat elämää ja elämänehto. Kaikki on loppujen lopuksi juuri niin balanssissa, kuin itse määrittelen asioiden olevan. Elämää on rakastettava, jotta elämä voi rakastaa takaisin. 

❤ ❤ ❤

Biisit, jotka kolahtaa aiheeseen:

Cheek - Niille Joil On Paha Olla

Pyhimys - Nyt

Bon Jovi - Welcome To Wherever You Are

comments powered by Disqus