Leivät ja sämpylät

Puolukkainen ruisleipä

Kuivatulla puolukalla ryyditetty herkullinen ruisleipä

Aina ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan voi luottaa muiden viisauteen. Bloggaajahaasteesta saadut Myllärin Luomun jauhot ovat olleet kovassa käytössä ja yhtenä viimeisimmistä kokeiluista on ollut tehdä kahta erilaista ruisleipää jauhopussin ohjeen mukaan. Oma ruisleivän juuri on vielä tekemättä, joten on hyvä kokeilla myös helpompaa versiota valmiilla ruisleipä-ainesten seoksella ja saada tuntumaa siihen, millaista ruisleipätaikinan tulisi olla. Jauhoseoksen yhtenä osana on kuivattu juuri, joten leivänteko ei ihmeitä vaadi, sen kuin vain sekoittaa ainekset yhteen ja antaa taikinan hetken levätä. Tällä kertaa nakkasin kuitenkin mukaan pussinjämät kuivattua puolukkaa ja leivästä tuli todella hyvää pienten sattumien kanssa. Puolukka toi kivaa makua ja kuivatut puolukat kostuivat tarpeeksi nostatuksen aikana. Käyhän tähän tuoreet tai pakastetutkin puolukat, mutta ne voivat hajotessaan värjätä taikinaa. Leivän ohje on siis ihan pussin kyljestä puolitettuna, puolukka on miun oma lisäykseni.

1 leipä

  • 4 dl vettä
  • 1/4 pss eli n. 4g kuivahiivaa
  • 8 dl ruisleipäainesta
  • 1 dl kuivattuja puolukoita
  • vehnäjauhoja pöydän jauhottamiseen

Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi ja sekoita siihen kuivahiiva ja puolukat. Vaivaa mukaan jauhot ja alusta pehmeäksi taikinaksi. Kohota reilu tunti. Vaivaa taikinasta jauhotetulla pöydällä leipä ja anna sen kohota vielä toinen tunti. Voit halutessasi leikata leipään viillot. Paista leipää 240-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Kääri leivinliinaan ja anna jäähtyä.

Hyvää oli! Sopivan suolaistakin on, ettei tarvitse erikseen suolaa enää miunkaan lisätä, vaikka suolaisen leivän ystävä olen. Varmaan nuo loputkin kuivatut marjat ja marjajauheet sopisivat tähän reseptiin yhtä hyvin. Löytyy nimittäin mustikkaa, puolukkaa ja karpaloa vielä muutamat pussilliset.

Perinteistä poiketen, viillot ruisleipään!

Viiltojen ei kyllä tarvitse olla ihan noin syvät, muuten leipä aukeaa liikaa kohotessaan ja paistuessaan ja siitä voi tulla vaikeampaa leikata. Taikina oli kyllä todella näppärää käsitellä ja veitsi upposi siihen hyvin, vaikka ei kovasti painanutkaan. Leipä oli ihan oikean ruisleivän tuntuista, jes!

***

Jauhot sponssasi
Myllärin Luomu

comments powered by Disqus