Jälkiruoat

Vaniljaiset marengit

Vaniljamarengit

Valkuaisia jäi yli, kun tein limepiirasta eli key lime pie'ta. Siispä tein niistä marenkeja ja tällä kertaa ne onnistuivatkin täydellisesti. Marenkeja tulee melko reilusti, mutta ne säilyvät hyvin kuivassa peltirasiassa huoneenlämmössä. Marenkivaahdosta voisi tehdä myös pohjat pavlovaan. Kätevä vierasvara, josta tekee hetkessä näyttävän jälkiruoan kasaamalla kerroksittain maljoihin marenkimurua, kermavaahtoa, hilloa ja marjoja, ehkä myös keksejä murusteltuna :)

  • 5 kananmunan valkuaista
  • 5 dl sokeria
  • 3 tl vaniljasokeria
  • muutama pisara sitruunan tai limen mehua
  • 1 tl omenaviinietikkaa (käytin väkiviinaetikkaa, kun en löytänyt omppua)

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi sähkövatkaimella ja lisää joukkoon sokerit. Vatkaa, kunnes vaahto on kovaa, kiinteää ja kauniin kiiltävää ja sokeri on liuennut vaahtoon (ei näy, eikä ratise hampaissa). Lisää sitrusmehu ja etikka, pursota kauniita marenkeja esim. tähtityllalla pellille ja kuivata uunissa 75 asteessa kolme tuntia (pienemmät vähemmän aikaa, isommat pidempään). Sammuta uuni ja laita uuninluukun väliin puukapusta, anna marenkien kuivua raollaan olevassa uunissa yön yli. Jos käytät tavallista uunia, vaihtele peltien paikkaa, että kaikki marengit kuivuvat tasaisesti. Kiertoilmauunissa ei tarvitse vaihdella peltien paikkoja, paistoaikakin saattaa olla hetken lyhyempi. Säilytä kuivassa ja tiiviissä rasiassa.

Hyviä tuli :) Marengit olivat valkeita ja maistuivat vienosti vaniljalle, sitrus ei maistu mutta vaikuttaa väriin ja koostumukseen etikan tavoin. Ilman niitä marengeista tulisi hajoavia ja kellertävänrusehtavia väriltään. Voimakkaampaa makua halutessaan massan voi maustaa aromeilla tai karkkirouheilla ja värjätä elintarvikeväreillä tai mansikkatomusokerilla.

Mummon marenkirasia

Mummo säilytti omatekoisia marenkeja ihanassa vanhassa peltirasiassa, johon miekin perinteitä kunnioittaen laitoin marenkini. Ja rasia jemmataan visusti yläkaapin reunaan, josta se nostetaan kahvipöytään :) 

Marengit uunissa kuivumassa

comments powered by Disqus