Terveys

Hyvästit hormonaaliselle ehkäisylle

Saan tällä tekstillä varmasti kimppuuni kiukkuisia gynekologeja, koska eihän naista ole tarkoitettu elämään luonnollisen kuukautiskierron kanssa. Bring it on. Hassua, että e-pillereiden lopettamisesta puhutaan valtamediassa varsin negatiivissävytteisesti trendinä, jota kuvaillaan lähinnä laumasieluisten naisten vauhkoamisena ja joka näyttäisi lisäävän aborttien määrää tulevaisuudessa.
 
Miksi tämä aihe sitten herättää niin paljon tunteita puolesta ja vastaan? Onko se muisto menneistä vuosikymmenistä, jolloin pillereiden popsiminen toi naisille vapautuksen jatkuvasta raskaus-synnytys-kierteestä? Miehisessä maailmassa tuskin on kondomien kanssa paljoa juhlittu. Tässä kohtaa voi sitten joku kulttuurihistorian asiantuntija heittää faktaa pöytään, en nyt kirjoita lähdeviitteitä heilutellen. Joka tapauksessa hormonaalisen ehkäisyn käyttöä perustellaan monenlaisilla terveysnäkökohdilla, vaikkei varsinaista ehkäisyn tarvetta olisikaan. Aina välillä toki nousee kohu, kun joku jossain on saanut laskimotrombin eli kansankielellä veritulpan, mutta silloinkin pillereiden vaaroista puhutaan hyvin maltillisesti ja muistutetaan viimeisessä hengenvedossa kuinka ne ehkäisevät kohtusyöpää ja ja ja... Niin. 

Kuva Flickr.com

Miksi minä sitten halusin niistä eroon? Voisi sanoa, että alun perin syitä oli yksi, mutta näin jälkeenpäin ajatellen niitä oli useita. Halusin saada oman hormonitoimintani raiteilleen ennen mahdollista perheen perustamista (sitten joskus). Olin syönyt pillereitä lähes yhtäjaksoisesti 14 vuotta, joista viimeiset vuodet 3-4 liuskaa putkeen (helppo elämä). Lopetin viime vuoden joulukuussa, vähän jännittäen mitä tulisi eteen. Olin tietysti lueskellut kaikenlaisia kokemuksia aknen puhkeamisesta hiusten armottomaan rasvoittumiseen.

Kuinkas siinä sitten kävi? Aluksi homma vaikutti helpolta. Kuukautiset alkoivat ajallaan, ja kasvojen iho näytti samalta. Vertailin naureskellen eri kondomimerkkejä Prisman hyllyvälissä. Sitten kuukautisia ei tullutkaan. Lähes kaksi kuukautta ja viisi raskaustestiä myöhemmin ne lopulta alkoivat ja kestivät kaksi viikkoa. Nice. Samalla (ehkä tässä kohtaa omat laiskistuneet munasarjani viimein aktivoituivat) huomasin, että kolmen päivän hiustenpesuväli oli auttamatta liian pitkä. Päänahka tuntui tuottavan öljyä paistinpannulle asti. Shampoo meni uusiksi (ja vasta kolmas oli jotenkuten hyvä, palaan tähän toiste). Samaan aikaan alkoi finni-invaasio. Kun yksi parani, tuntui jo toinen kipeänä pattina syvällä ihossa. Näin myös kasvonhoitorutiinit saivat kokea uudistuksen. 

Niin, mitä muita hyviä syitä oli lopettaa e-pillereiden syöminen? Koska halusin elää teini-iän uudelleen? Seurasiko tästä rupeamasta mitään hyvää? Oi kyllä. Selluliitti alkoi kadota. Ei se koskaan mitään karmeaa muhkuraa ole ollut, mutta sillä lailla häiritsevää, että polvista vyötäröön saakka oleva pehmytkudos on koko aikuisikäni ollut arka painamiselle tai puristamiselle. Ja jotenkin tiukasti kiinni niin, ettei varsinkaan reiden etuosan tai sivujen kohdalta saanut vaivatta nostettua ihoa peukalon ja etusormen väliin. Kestän mielihyvin pari finniä, jos saan tilalle kivuttomat jalat! Ja pikku hiljaa alkaa näyttää siltä, että kasvojen iho alkaa heilutella valkoista lippua. Kuukautiskiertoni ei ole vieläkään täysin säännöllinen, mutta kuitenkin jollain tapaa ennustettavissa. Onneksi nykyisin on käytössä näppärät puhelinsovellukset, joista voi tarkistaa missä kohtaa kierron pitäisi olla menossa. Muistelen joskus kantaneeni lompakossa sellaista pinkkiä pahviläpyskää, johon vuotopäivät merkattiin :D 
 
Millaisia ajatuksia asia herättää sinussa? 
comments powered by Disqus