Joulukalenteri: luukku 2; Joulukalenterin merkitys



Eilen muistin vasta iltasella, että suklaajoulukalenterini nökötti hattuhyllyllä avaamattomana, voiko näin edes käydä tällaiselle suklaahiirelle? Kyllä, vaikka olen 20-vuotias, en voisi kuvitellakaan, että joulukuuni kuluisi ilman luukkujen aukaisemista; se yksinkertaisesti kuuluu joulunodotukseen! Jokaisen luukun jälkeen näkee, että joulu on yhä lähempänä ja lähempänä, ja plussana tietysti aamu alkaa maistuvasti, kun saa pikku palan suklaata ;)

Lapsena minulla oli aina vähintään yksi kalenteri, parhaimmillaan taisi olla jopa neljä! Yleensä suklaakalentereita ei kuitenkaan ollut montaa, vaan suurin osa oli kuvakalentereita. Sain yleensä kalenterin vanhemmiltani, enoltani ja toisinaan isovanhemmiltani, jolloin kaikkien kalenterit odottivat rivissä keittiön pöydällä aamua ja iloista herkkusuuta. Oli myös ihana vertailla, millaisia kuvia kalentereista tuli ja miettiä, mihin ne liittyivät.

Mietin vielä tänäkin päivänä luukun avatessani, mitä sen takana oleva kuva tai suklaassa näkyvä kuvio tarkoittaa; onko ensimmäinen adventti, Lucian päivä tai muu muistettava tapahtuma. Tänä aamuna kalenteristani paljastui juna, ja heti mieleeni tuli, että jouluna joko juna tai volkkari kiidättää meidät perheeni luokse Ylöjärvelle! Ensimmäisestä luukusta lähtien kalenteri siis muistuttaa, mitä kaikkea odotettavaa joulussa onkaan :)

Millaisia muistoja teillä on joulukalentereista? :)


comments powered by Disqus