hyvinvointi

Mikä tekee syömisestä hankalaa?

Ei saa syödä lisäaineita eikä makeutusaineita. Ei saa syödä sokeria eikä huonoja rasvoja. Höttöhiilarit ovat pahin virhe, mitä ihminen voi tehdä ja proteiini on ainoa, mitä kroppa tarvitsee. Pitää syödä luomua, sillä kaikki muu ruoka on prosessoitua. Oikeastaan lihaakaan ei saa syödä eettisistä syistä. Kasvisruokavalio on ainoa oikea tie. Mutta eihän kasviksista sen enempää kuin liharuuastakaan saa esimerkiksi itsessään suolaa. Täytyy lisätä sitä. Mutta eihän sitäkään saa syödä liikaa, pikkiriikkisen vain. Milloin syömisestä oikeasti tuli näin hankalaa?

Heräsin pohtimaan aihetta jälleen iänikuisen makeutusaine-keskustelun seurauksena. Ihmisillä on hyvin negatiivinen suhtautuminen makeutusaineita kohtaan ja olen useamman kerran saanut kuulla siitä, miten Pepsi Maxi on maailman epäterveellisin juoma. Myös uudessa välipalaherkussani, Pro Pudissa, on makeutusaineita - eihän se muuten voisi olla sokeritonta ja maistua oikealle vanukkaalle. Kappas vain, myös palautusjuomajauheessani on makeutusaineita - mutta se tuskin haittaa, sillä siinä on kuitenkin proteiinia.

Pro Pud välipala

Mikään ruokahan ei ole terveellistä, ellei siinä ole proteiinia. Nykypäivän ihminen tarvitsee proteiinia ainakin kolminkertaisen määrän verrattuna menneisiin aikoihin. Vaikka harrastaisi nettishoppailua ja television katselua, täytyy silti kaapeista löytyä protskujauhetta, protskupatukoita ja rahkaa, joita syödään mielin määrin jokaisella aterialla. Ainiin, myös osassa proteiinipatukoita on makeutusaineita. Ja ainiin, ylimääräinen proteiini jää elimistöön, ja kun sitä tarpeeksi kertyy, kertyy myös kiloja.

Mutta rasvahan se lopulta on, mikä meitä suomalaisiakin lihottaa. Rasva on aivan katastrofikamaa jokaiselle ihmiselle, sillä rasva jää elimistöön, tukkii suonet ja aiheuttaa sairauksia. Puhutaan hyvistä ja huonoista rasvoista, mutta kummat oikeastaan ovat niitä hyviä? Suurin osa tutkimuksista kertoo, että tyydyttymättömät rasvat ovat elimistölle hyväksi ja jopa välttämättömiä kropan toiminnan kannalta. Tyydyttyneet eli kovat rasvat puolestaan niitä haitallisia. Vaan ompa useassa tutkimuksessa käännetty asetelma aivan päälaeleenkin; mihin sitten uskoa ja mihin ei?

The Body Shop
Bloggaaja-illasta Joensuun The Body Shopilla

Tänä päivänä jokaisella tuntuu olevan melko vankka näkemys siitä, mitä suuhunsa voi laittaa ja mitä ei. On valittu, noudatetaanko kasvis- vai liharuokavaliota, syödäänkö pehmeitä vai kovia rasvoja ja maistuuko aamupalalla ennemmin ranskanleipä vai reissumies. Ja valinnoissa ollaan tietenkin ehdottomia. Kun joku toinen syö eri tavalla, sitä täytyy armottomasti paheksua ja tuoda heti esiin omat ruokailutottumukset ja mielipiteet perusteluineen - jos perusteluita siis löytyy.

Jos yksi ei lähde kaljalle keskiviikkoiltana, hän on tylsä. Jos toinen ei syö Hesessä mega-ateriaa, hän on aina vaan jollain dieetillä. Jos kolmas kieltäytyy lihasta, hän on ituhippi. Neljännelle ei maistu kasvikset, joten hän syö epäterveellisesti. Profilointi ruokalautasen perusteella tapahtuu sekunneissa ja jokainen ruokailija voidaan lokeroida johonkin laatikkoon.

sämpylät

Olen aiemmin kirjoittanut, etten syö kouluruokaa, koska en pidä sitä ravitsevana. Puolivalmisteruuat eivät ole minua varten, mutta välipalana toimiva makeutusaineella makeutettu rahka kylläkin. Toisella se on taas toisinpäin. Olen lukenut valtavat määrät artikkeleita, tutkimuksia ja kirjoja ravinnosta ja erilaisista ravintosuosituksista, ja muodostanut näiden pohjalta oman perustan ruokailuilleni. En tyrkytä maitoa, lihaa, hiilihydraatteja sekä pehmeitä rasvoja sisältävää ruokavaliotani kenellekään, sillä se ei välttämättä toisille sovi lainkaan. Voin toki kertoa omista kokemuksistani ja suositella niitä omasta puolestani - mutta ei, jos joku kokee paremmaksi juoda Pepsi Maxin tilalla aitoa Coca Colaa, niin aivan vapaasti, se ei ole minun asiani enkä halua arvioida, onko se sen huonompi tai parempi valinta. Se on hänen valintansa.

Omissa ruokailutavoissani pidän tärkeänä, että saan jokaisella aterialla hiilihydraatteja, proteiinia ja hyviä rasvoja (joka muuten kohdallani tarkoittaa niitä pehmeitä rasvoja esimerkiksi pähkinöistä). Koen, että tällä kombolla nälkä pysyy poissa aina seuraavat kolme tuntia, kunnes taas saa olla syömässä. Kolmen tunnin välein syödessä ei pääse yllättämään herkkuhimo eikä heikottava olo, ja näin jaksan paremmin arjessa - se sopii minulle.

Onko muilla kokemuksia tilanteista, joissa omia valintojaan joutuu perustelemaan? Millainen on teidän ruokavalionne perusta? :)

comments powered by Disqus