kauneus

Näin tyhjä kalenteri täytetään

Olen tänä syksynä saanut nauttia hieman rennommasta otteesta koulun suhteen, sillä lukujärjestykseeni on eksynyt yllättävän vähän kursseja, joilla pitäisi olla fyysisesti paikalla. Reippaana tietenkin ajattelin jo alkusyksystä, että nyt onkin hyvää aikaa suorittaa kirjatenttejä sekä muita itsenäisesti tehtäviä kursseja, mutta..

Viime lukuvuosi oli varmasti yksi rankimpia koko kouluaikanani, kun palautettavaa tuntui olevan mielinmäärin, koulussa piti istua monta tuntia päivässä, oli opetusharjoittelua ja siihen päälle vielä töitä. Jokin pieni ääni yrittää muistuttaa minua siitä, että sellaista se opiskelu on ja minä pärjäsin ihan hyvin, vaikka olikin mieletön hässäkkä.

Kun syksyllä sitten ei ollutkaan pakollista koulua, päätin ottaa rennommin - olinhan sen ansainnut. Olen edelleen sitä mieltä, että tämä kevyt syksy on tullut enemmän kuin tarpeeseen, sillä nyt olen ehtinyt tehdä ihan mukaviakin asioita sen sijaan, että juoksisin koko ajan pää kolmantena jalkana kodin, koulun ja työpaikan väliä. Minulla on ihan oikeasti ollut aikaa nähdä ystäviäni, käydä useamman kerran viikossa salilla, lenkkeillä, neuloa, lukea, valokuvailla ja ihan vain olla.

Viime viikkoina olen kuitenkin potenut saamattomuuden tunnetta, sillä tuntuu, etten saa aikaiseksi mitään - enhän ole tehnyt asioita samalla tahdilla kuin esimerkiksi keväällä. Kalenterin sivut kyllä täyttyvät koulu- ja työpäivistä sekä kavereiden tapaamisesta, mutta silti aika tuntuu vain sujahtavan kauheaa vauhtia, enkä ole tehnyt oikeastaan mitään.

Olenhan minä tehnyt, en vain sellaisia asioita, joita viime lukuvuonna tahkosin kauhealla vauhdilla. Työt ovat ajoittuneet jonkin verran viikonloppuihin, joilloin viikolla on jäänyt enemmän aikaa muulle tekemiselle. Tavallaan viikonlopun vapaa-aika on siirtynyt arki-illoille ja tämä saattaa olla osasyy siihen, miksi tuntuu, etten ole tehnyt mitään - enhän ennenkään viikonloppuisin kuluttanut aikaani koulutehtäviin tai työntekoon.

Mitä sitten olen tehnyt viimeaikoina?

- Kokannut ruokia, joita ei kiireessä tule koskaan tehtyä, kun pitää vain äkkiä saada syötävää.

- Nähnyt perhettäni sekä ystäviäni ilman kiirettä ja tiukkaa aikataulua siitä, milloin pitää olla menossa minnekin.

- Viettänyt ihanat pari päivää rakkaan siskoni kanssa shoppaillen, kasvo- ja jalkahoitoja tehden, herkutellen, höpötellen ja nauraen sydämemme kyllyydestä <3 Myös kuvissa näkyvät ihanat kynnet ovat Ellin käsialaa!

- Nauttinut liikunnasta ja sen tuomasta hyvästä fiiliksestä. Kun saa treenata tai lenkkeillä rauhassa, tekemisessä on ihan erilainen tunnelma kuin että olisi tunti aikaa ja siinä ajassa pitäisi selvitä salille ja takaisin.

- Leiponut pitkästä aikaa pullaa ja sämpylöitä. Vanilijahyrristä tuli niin järkyttävän näköisiä, etteivät ne päätyneet blogiin, mutta sämpylät onnistuivat sekä maultaan että ulkonäöltään.

- Siivonnut kauan sotkussa olleet kaapit ja heittänyt paljon turhaa paperia ja vanhentuneita juttuja sen myötä pois.

- Tehnyt omia suosikkijuttuja; neulonut monen monta sukkaa, katsellut suosikkisarjoja, kuunnellut hyvää musiikkia, lukenut kirjoja ja miettinyt pieniä muutoksia sisustukseen.

- Käynyt tunnollisesti koulussa kahtena päivänä viikossa - jopa niillä luennoilla, joilla en opi yhtään mitään. Eilen alkoi myös viennankarjalan kurssi, joten uusi kielikin on opeteltavana!

- Käynyt töissä ja oppinut paljon uusia juttuja työnkuvaani liittyen.

- Rentoutunut Imatran kylpylässä päiväkäynnillä ja kierrellyt kauppoja shoppailun merkeissä pariinkin otteeseen.

- Viettänyt aikaa Mikon kanssa, koska hänenkään lukujärjestys ei ole kovin täysi. Ollaan käyty salilla, ajelemassa ja lenkillä, paistettu lettuja iltamyöhällä, höpötelty jouluvalojen loisteessa, nukuttu aamuisin pitkään ja nautittu vapaa-ajasta <3

- Ollut yhden lukukauden stressaamatta koulujutuista luottaen siihen, että kaikki järjestyy. Ja tähän mennessä on hyvin järjestynytkin!

Lopulta olen tehnyt paljon kaikkea, mutta ehkä juuri se, että jatkuva stressi ei ole niskassa, kertoo siitä, että olen tehnyt oikeita asioita. Tiedän myös, että opinnot etenevät ihan hyvässä aikataulussa, vaikka en koko ajan niitä miettisikään. Välillä täytyy ottaa aikaa itselleen ja läheisilleen, ja kolme vuotta kun on tehnyt oikein uutterasti töitä, voi kai yhden syksyn ottaa rennommin. Näin minulle ainakin on kerrottu!

Miten teidän syksynnne? Oletteko olleet ahkeria vai löytyykö muita, jotka ovat vähäksi aikaa löysentäneet otetta tiukasta arjesta?

comments powered by Disqus