hyvinvointi

"Ope ei syö kouluruokaa, koska se ei ole ravitsevaa"

Luokanopettaja valvoo oppilaiden kouluruokailua, opettaa heitä käyttämään ruokailuvälineitä oikein ja kannustaa maistamaan erilaisia ruokalajeja. Valvonnan ohessa opettaja toivoo saavansa syötyä itsekin, joten hän kaivaa laukustaan eiliseltä päivälliseltä jääneen kirjolohipalan ja perunamuusin, jonka kippaa raikkaan fetasalaattinsa viereen. Oppilaille on tarjolla nugetteja, kumiperunoita ja kesäkurpitsasalaattia.

Koulussa on sääntöjä, joita kaikkien tulee noudattaa tai niillä ei ole mitään merkitystä. Miten opettaja voisi siis pakottaa kolmasluokkalaisen syömään nugetteja ja kesäkurpitsasalaattia, jos open lautasella komeilee lohifile ja perunamuusi? Opettaja on monelle roolimalli ja mallia hänen tulisikin näyttää kaikissa arkipäivän tilanteissa - myös ruokailussa. Onko väärin jättää ruokailussa syömättä ja nauttia ateria myöhemmin - tai nauttia ateria, jonka on tuonut kotoa?

Kouluruoka on pahaa eikä edes erityisen ravitsevaa. Sen lisäksi ruokailu on opettajalle kallista ja ellei sinäkään aikana ruokaansa saa syödä rauhassa, mitä järkeä sitä on ostaa? Olen inhonnut pienestä pitäen kouluruokaa eikä se näin vanhemmiten ole muuttunut yhtään sen paremmaksi. Tietenkin koulujen väleillä on eroa, mutta tasalaatuisen puisevaa se on joka paikassa.

Varmasti, jos joku entinen opettajani lukisi tämän postauksen, hän muistaisi, että olin se oppilas, joka valitsi kaikista pienimmän perunan ja otti puolikauhallista kastiketta kaveriksi - ja lopulta levittelin ruuan lautaselle niin, että alunperin otettu ruoka näytti vain tähteiltä suuremmasta annoksesta. Paitsi puuro-, kalapyörykkä ja mustamakkarapäivinä söin kaikkien muiden päivienkin edestä - puuroakin upposi helposti viisi lautasellista!

Näiden kukkukuorma-annostenkin jälkeen nälkä kuitenkin hiipi jo puolentoistatunnin päästä takaisin. Vaikka kalapyöryköitä olisi syönyt useammankin ja perunoita olisi ollut kaverina kiitettävästi, valmisruoka ei vie nälkää pois kovinkaan pitkäksi aikaa. Miksi ihmeessä haluaisin opettajana maksaa monta euroa valmisruuasta, joka ei täytä eikä maistu.

Moni on sanonut, että kouluruokahan on niin hyvää ja monipuolista - kotona kuulemma lapsena vain tungettiin valmisateria mikroon päivällisaikaan. Olenkin siis tottunut aivan liian hyvään! Meillä oli jo lapsenakin aina itsetehtyä, monipuolista, maukasta ja ravitsevaa ruokaa, joka täytti mahan ja sai hyvälle mielelle. Olen syönyt valmisaterioista elämäni aikana vain jauhelihaperunasoselaatikkoa ja pinaattikeittoa - ja niitäkin vain siksi, että kinuamalla sain ne kaupasta joskus mukaani.

Olen kiitollinen äidille siitä, että hän on jaksanut tehdä hyvää ja terveellistä ruokaa, koska se taito ja halu on siirtynyt myös minulle omaan elämääni. En vieläkään ruokaile koulussa, sillä ruokien ravintosisällöt ovat välillä hyvinkin kyseenalaisia ja edelleenkin ruoka on vähintäänkin puolivalmisteista tehtyä. Mieluummin pakkaan mukaan omat eväät ja ruokailen isommat ateriat kotona yhdessä Mikon kanssa - mikä on muuten myös taloudellisempaa. Kouluruoka maksaa meillä 2,35e, mikä ei kuulosta paljolta, mutta kuukaudessa se tekee jo 47 euroa, millä laittaa yhden jos toisenkin isomman satsin jauhelihakastiketta, että riittää seuraavallekin päivälle.

Opettajana aion puolustautua hyökkääviä vanhempia ja oppilaita vastaan sillä, että opelle on taloudellisempaa syödä omia eväitä. Tietenkään en lähde lapsille kertomaan, ettei valmisruuat ole mielestäni ravitsevia ja että inhoan kouluruokaa ylipäänsä - siinä täytyy olla esimerkillinen ja kertoa, että myös ope on maistanut kaikkia ruokia ja edelleen ollaan elossa. Kuten olen aiemminkin sanonut, ruuasta kuuluu nauttia ja sen eteen teen mielelläni isomman annoksen lohta kuin pupellan valmisnugetteja, jotka eivät ole ravitsevia.

Mihin ruokailijakuntaan kuulutte? Onko opettajan pakko syödä kouluruokaa?



comments powered by Disqus