kokemukset

Päistikkaa asfalttiin - suojukset pelastivat pahemmalta

Korkeintaan viisi sekuntia kestäneen ilmalennon ja asfalttiin hankautumisen aikana ehdin miettiä, että nyt kävi huonosti. Ehdin ajatella, mikä alue vaurioituisi pahiten ja kuinka pääsisin kotiin reilun kolmen kilometrin matkan. Sitten makasinkin jo kyljelläni keskellä jalkakäytävää olkapää verisellä asfaltti-ihottumalla ja vaatteet yltäpäältä pölyssä miettien, että kaikki luut taisivat säilyä ehjänä.

Koska ulkona oli mielettömän lämmin kesäpäivä, sain kipinän lähteä rullaluistelemaan toista kertaa tänä kesänä. Olen rullaluistellut monta kesää ja jo pienenä minut opetettiin pukemaan niin kyynär-, polvi- ja rannesuojat kuin kypäräkin aina, kun lähdin luistinten kanssa viilettämään. Vaikka eilen lämpötila huitelikin yli 25:n asteen, tiesin, etten ikinä luistelisi ilman kypärää, vaikka se kuinka hiostaisi päätä. Onhan rullaluistelu kuitenkin myös vähän välineurheilua ja miusta on mielettömän tyylitöntä ja erittäin vaarallista, kun luistelemaan lähdetään ilman yhtäkään suojavarustetta. Onneksi ajatusmaailmani on tämä, sillä sen ansiosta säästyin varmaan yhdeltä jos toiseltakin.


Luistelu sujui oikein leppoisissa merkeissä, kun aurinko paistoi ja asfaltti oli hyvässä kunnossa. Tullessani alamäessä olevaan risteykseen lähdin jarruttamaan ja onnistuin hyvin kääntymään haluamaani suuntaan - vaan sitten jarrutuksessa tapahtui jotain ja lensin päistikkaa asfalttiin. Onnistuin vielä kääntymään asfalttiin osuessani niin, että vasen puoli koki vain pieniä ihorikkoja, mutta oikeasta olkapäästä iho naarmuttui kunnolla 20x15cm kokoiselta alueelta. Myös reisi otti osumaa, mutta vaatteet suojasivat lopulta ihoa hyvin ja tuloksena onkin vain pari pikkureikää paidanhelmassa ja rispaantunut sporttivyön yläreuna.

Istuessani maassa kiitin kyllä kaikkia mahdollisia tahoja siitä, että kädet ja jalat liikkuivat normaalisti. Mietin, että ambulanssin soittaminen vaikuttaisi tilanteessa hieman liioitellulta, vaikka aika kovasti tuuli ja auringon lämpö vihloivatkin rikkinäistä ihoa. Kaikki kaverit olivat tietenkin töissä siihen aikaan ja taksi ei tullut edes mieleen ennen kuin sellaisen näin 800 metriä ennen kotia. Ajattelin myös, että laittamalla luistimet takaisin jalkaan olisin nopeasti kotona ja samalla lieventäisin kynnystä lähteä myöhemmin luistelemaan - ei kaatumisesta saisi jäädä kuitenkaan kammoa, vaikka nyt tuntuukin, että luistelu saa hetken odottaa. Niimpä rullailin rauhallisesti kotiin hokien, että kaikki on hyvin, kyllä tämä tästä.

Miulla on lopulta aika matala kipukynnys ja veren näkeminen saa olon aina vähän heikoksi, joten jännitin peiliin katsomista ja suihkuun menemistä. Onneksi ruhjeet eivät nyttäneet lähellekään niin pahalta kuin pelkäsin ja desinfiointiaineen ja veden kirvelyn kyllä kesti, kun vaan itki ja hoki yhtä aikaa, että kohta helpottaa. Luin nimittäin joskus, että jos itselleen vakuuttaa kaiken olevan hyvin ja hokee esimerkiksi mielessään, että kaikki järjestyy, niin olo tuntuu siedettävämmältä - muuten en harrastaisi itselleni puhumista :D

Sairaanhoitajaksi opiskeleva ystäväni Marika tutki ja putsasi haavaani vielä lisää mennessäni hänen luokseen parturiin ja illalla Mikko paketoi alueen rasvalapuilla ja sideharsoilla. Mieltä jäi kuitenkin kaihertamaan, että onkohan kaikki osaset ihon alla kuitenkaan kunnossa, joten tänä aamuna piipahdin lääkärissä. Erilaisten liikkeiden tekemisen jälkeen lääkäri totesi, että onnekseni selvisin pintanaarmuilla eikä mitään ole murtunut.

Se, miksi tämän kokemukseni halusin jakaa teidän kanssanne, on että suojavarusteilla on lopulta ratkaiseva vaikutus siihen, miten pahasti kaatumis- ja kolaroimistilanteissa käy. Ilman suojuksia todennäköisesti kyynärpääni olisi murtunut ja pää kopsahtanut kovalla voimalla asfalttiin. Vaikka onkin kiva keikistellä pikkuruisissa mikroshortseissa ja topissa ilman yhtäkään suojusta (kyllä, näitä tuli samana päivänä vastaan useampi), kannattaa pysähtyä miettimään, olisiko sittenkin hyvä laittaa jotain muutakin ylle. En ymmärrä, miksi ihmiset talvella laskettelevat ilman kypärää, sillä kypärä kuuluu jo tyylinsäkin puolesta lasketteluun samoin kuin suojukset ja kypärä kuuluvat rullaluisteluun - ja niillä edullisilla henkivakuutuksilla voidaan pelastaa paljon.

comments powered by Disqus