asukuvat

"Tätä voi vielä joskus tarvita, laitetaan se varastoon"

Roskapussin vieminen on maailman paras kotityö. Pussillinen kaikkea turhaa päätyy pönttöön ja lopulta kaatopaikalle - pääsiäismunalelut, maitotölkit, säilykepurkit ja pikkuruiset kynänpätkät eivät jää nurkkiin pyörimään, vaan päätyvät niille kuuluvaan paikkaan.

farkut Vero Moda / toppi MyDoris / neule MyDoris (Vila) / kengät Kookenkä / kello  saatu Defshopilta

Olen aina ollut pikkuruinen hamsteri, joka varastoi ihan kaiken vain siltä varalta, että "tätä voi joskus tarvita". Sen seurauksena laatikot, kaapit ja varasto ovat pullottaneet täynnä jos jonkinlaisia aarteita. Tämä ongelma ei koske vain skräppäykseen liittyviä askartelumateriaaleja ja tärkeännäköisiä paperilappuja, vaan myös vaatteita.

Olen säästänyt pussi tolkulla vanhoja, ehdottomasti pieneksi käyneitä, vaatteita siltä varalta, että ehkä minä vielä laihdun joku päivä samankokoiseksi kuin 13-vuotiaana ja mahdun näihin kivoihin housuihin ja paitoihin. Nyt tiedän, että minusta tuskin tulee koskaan niin pikkuruista kuin silloin olin, koska enää en edes halua olla langanlaiha - minähän koitan kovasti etsiä lihaksiani!

Muistan myös vuosien takaa tilanteita, jolloin olen ostanut vaatteita, jotka eivät sillä hetkellä ole näyttäneet täydellisiltä, mutta olen pohtinut, että saatanhan alkaa tykätä niistä myöhemmin. En kuitenkaan keksi kamalasti käyttöä kokoa liian pienille farkuille tai päällä lörpättävälle Hennesin paidalle, jonka ostin, koska se maksoi vain muutaman euron - ja sitähän pystyisi tuunaamaan.

Ja ei, en ole tuunaaja. Olen elämässäni yhden farkkutakin tuunannut itselleni farkkuliiviksi, ja vaikka siitä tulikin mielettömän hieno, ei minun mielikuvitus ja innokkuus riitä vaatteiden uudelleensuunnitteluun. Lisäksi on onni, etten ole koskaan uhrannut suuria summia rahaa vaatteisiin, vaan heräteostokset ovat päätyneet kaappiini juurikin siitä syystä, että ne on voinut ostaa kolikoilla.

neule saatu Defshopilta / farkut Carlings / lippis saatu Defshopilta / kaulahuivi Blend / kengät Prisma / nahkatakki Jack and Jones

Viimeisen vuoden aikana olen alkanut miettiä omaa ostosteluani ja huomannut, että ostan vaatteita vain tarpeeseen - ja siitä olen ylpeä! Lisäksi olen hankkiutunut eroon lukuisista vanhoista vaatekappaleista suurkirppiksillä ja nettikirppareilla satsaten nämä rahat säästämme-lomaa-varten -purkkiin tai ostanut niillä jonkin vaatteen, jonka oikeasti tarvitsen. Pienistä vaatteista luopuminen tuntuu hyvältä ja järkevältä, ja samalla huomaa, mitä vaatekappaleita tarvitsee tai ei ainakaan tarvitse lisää! Täältä voitte lukea, kuinka innostuin nettikirppiksistä!

Valkoinen kelloni on saatu blogin kautta Defshopilta samoin kuin Mikon neule ja lippis. (Onnekseni sain houkuteltua Mikonkin kuvattavaksi ja oli ihanan vaihtelevaa olla välillä kameran takana!) Valitessani tuotteita mietin myös sitä, mitä oikeasti tarvitsen, ja olen superiloinen, että löysin itselleni kellon, jota voin huoletta käyttää töissä. Kuminen ranneke ja kellon muu rakenne soveltuvat hyvin posteljoonille eikä koko ajan tarvitse olla pelkäämässä, että se kastuu tai menee rikki.

Onkohan minusta tulossa käytännöllinen shoppailija? Toivottavasti, sillä ei tämä ainakaan huonolta tunnu! :)

Löytyykö muita hamstereita tai tapansa "parantaneita" shoppailijoita?





comments powered by Disqus