elämä

Haluan

Jotkut runot kulkevat mukana, kuin karttana, tai katuvaloina vieraalla tiellä. Ne vetävät takaisin elämän ytimeen, muistuttavat meitä siitä, keitä todella olemme. Tämä runo on minulle sellainen.

Haluan pitää pintani pehmeänä

tuntea lapsen nukkaposken

ja töitä tehneen käden karheuden.

Tahdon pitää aistini auki

haistaa syksyn kirpeyden

ja lumen alta paljastuvan mullan lemun.

En huoli naamiota kasvoilleni

vaikka kaikki näkisivät lävitseni.

En aio kasvattaa kuorta

en kilpeä

en panssaria

vuosi vuodelta paksunevaa.

Haluan säilyttää toivon

lapsellisen unelman

ihmisestä

hänen katseestaan ja kosketuksestaan

sanattomista sanoistaan.

En suostu liukuhihnalle

putkeen.

Tahdon lentää huipulle

pudota pohjalle

eksyä ja löytää.

Tahdon nähdä huikaisevan valon

ja läpitunkemattoman pimeän.

Haluan pysyä haavoittuvana.

- Haluan, Satu Hassi

Minun ei tarvitse julistaa, että kyllä minä pärjään. Että minun pitää olla vahva.

Tänään riittää, että sytytän tulet ja kutsun itseni saunaan. Istun raikkaaseen syysiltaan, haistelen höyryävää teekuppia ja hengitän.

comments powered by Disqus