elämä

Hiljaiseloa

Heippa pitkästä aikaa! Blogi on elänyt hiljaiseloa viime viikot. Suoraan sanottuna, en ole oikein tiennyt, mistä kirjoittaa, kun muutamat isot asiat ja projektit ovat vieneet paljon aikaa ja energiaa.

Viime viikkoina pitkäaikainen unelmani omasta vanhasta hirsitalosta on ollut melkein toteutumassa. Kuitenkin aina jokin mutka on tullut matkaan. Kuntokartoituksessa on paljastunut pankin kannalta liian isoja remontin tarpeita, yrittäjän lainansaanti ei olekaan ollut niin itsestäänselvä juttu tai talo ei vain ole tuntunutkaan oikealta. Kaiken keskellä olen yrittänyt rauhoittua, luottaa elämään. Joskus jokin toive ei toteudukaan odottamallamme tavalla tai haluamassamme aikataulussa ja vasta jälkeenpäin ymmärrämme, että lopulta se olikin parempi niin. Uskon siihen, että silloin, kun aika on oikea ja lopputulos vie meitä oikeaan suuntaan elämässämme, asiat luonnistuvat helposti ja vaivattomasti.  

Jossain tuolla ulkona sinä seisot, tukevalla vanhalla kivijalallasi, minun kotini. Olet ollut olemassa jo kauan ennen minua, seissyt läpi sodan ja rauhan ja tulet seisomaan vielä kauan sen jälkeen, kun minusta aika jättää. Toivon, että tapaisimme pian, että voisin painaa vanhoihin nurkkiisi oman elämäni jäljet, kulkea kanssasi meidän näköisemme palan matkaa. 

comments powered by Disqus