täytekakut

Kakkumaniaa!

Jos mie olisin pokemon, niin valitsisin hahmokseni Cakemonin. Ulkokuoreltaan ylisuloinen kermakakun näköinen monsteri syöksisi kiduksistaan kiehuvaa hilloa vastustajan naamalle, ja murhaisi tämän miehekkäästi terästetyllä rommitäytteellä. Muah.

Lukiokaverini Marjut tilasi valmistujaisiinsa miulta 40hlö täytekakut ja yhden 4 henkilön gluteenittoman kakun marianne-vadelmatäytteellä. Vaikka oma kehu haiseekin, niin on pakko myöntää että tästä urakasta selviydyin hyvin. Tein jokaiseen kakkuun suklaisen kakkupohjan, ja täytteeksi mariannerouheella terästettyä suklaamoussea + vadelmamoussea. Kakkupohjat kostutin perinteisesti vaniljamaidolla, ja päälle tein suklaaganachen. Jokainen miut hyvin tunteva tukehtuisi söpösti pullaansa, kun kuulisi että heräsin lauantaina kahdeksalta leipomaan. Nukun yleensä vähintään kahteentoista, pahimmillaan jopa viiteen asti iltapäivällä. Welcome to my messed up life. Kerrankin maltoin alottaa leivonnat ja koristeiden nyhräykset riittävän ajoissa. Yleensä olen jättänyt kaiken viimeiseen päivään, ja naama punaisena ähkinyt sitten suurinpiirtein 10 tunnin urakan läpi. Kiroilulla ja läskihiellä höystettynä, tottakai. Tein koristeet valmiiksi neljää päivää ennen, kakkupohjat kahta päivää ennen, juhlia edeltävänä päivänä kakkujen täyttö ja varsinaisena juhlapäivänä lopullinen koristelu. Aikainen lintu kakut koristelee, tässä tapauksessa aamu-uninen insanity.

En tiedä millä tavalla muut valmistautuvat kakku-urakkaan koristelun saralla, mutta mie värkkään lähestulkoon aina itselleni jonkinlaiset mallikuvat kakkuihin. Kattokaa vaikka, miusta tulee seuraava picasso:

Tai sitten ei. Yleensä aina sovellan noita kuvia jollain tavalla sitten kuitenkin, mutta onhan se parempi ettei unohda kesken projektin mitä alunperin suunnitteli. "eikö tästä kakusta pitänytkään tulla perseen muotoinen?" "ai ei..oho, sori, my bad"
 

Gluteenittomalle kakkupohjalle yritin kaivella netistä kunnollista ohjetta, mutten törmännyt yhteenkään minuu miellyttävään. Tein sitten oman sovellukseni, joka onnistui ihan nappiin. Sovelsin normaalin kakkupohjan ohjeen vaan gluteenittomille jauhoille sopiviksi ja that's it. Käytin vehnäjauhon sijaan gluteenitonta jauhoseosta, lisänä perunajauhoa ja kaakaojauhetta. Vuoan jauhotin gluteenittomalla jauhoseoksella. Kaiketi myös mantelijauhe soveltuisi passelisti gluteenittomien kakkujen voiteluun, jos syöjät eivät ole allergisia pähkinöille. Allergian aiheuttamat tukehtumisreaktiot ovat kaunista katsottavaa.


Gluteeniton minikakku, about viidelle syömärille.
Kakun koosta kertoo jotain se, että se on tehty 'lasten' kakkuvuokaan. Kooltaan hurrjat 2 munaa.


En vieläkään käsitä sitä, että joidenkin mielestä kullitettu tarkoittaa samaa kuin kullattu.

Koristeita.. Monta tuntia meni näiden tekemisessä, koska olen nypräyshommissa yhtä hidas kuin mummot liikennevaloissa. Hilijoo hyvä tulloo.

Megakokoisella lyyralla varustettu ylioppilaslakki marsipaanista.
 


En tiedä kuinka moni tätä edes tajuaa juhlapöydässä, mutta oivalsin kirjoittaa kynsilakkapurkkiin jotain ihan muuta. 'nail police', ei 'nail polish'. muahahah.

Isoin kakku oli kooltaan 10 munaa. 10 munan kakku riittää noin 30 henkilölle, joten 40hlö tavoitteeseen piti väsätä toinenkin torttu.

Ja tässäpä toinen, ns. varakakku. 4 munan komeus. Koristeltu vaaleanpunaiseksi värjätyillä kermaruusuilla, minikokoisilla marsipaaniruusuilla ja vadelmakeskustalla. Reunan raappaus onnistui kerrankin ihan kivasti. Painoin rengasmuotilla kakun keskelle kolon, johon sitten asettelin vadelmat, ja kiille päälle tottakai. Ruusulaulun paikka, once again!


 

comments powered by Disqus