Tiedättekö sen hetken, kun vauva on unen ja valveen rajamailla, juuri vaipumaisillaan uneen? Kunnes tapahtuu jotain odottamatonta ja se hetki… Lue lisää

Ruusunen ei todellakaan ole sellainen vauva, jonka voisi ensimmäisestä väsymyksen merkistä asettaa nätisti sänkyyn, unilelu kainalossa hyvien päiväunitoivotusten saattelemana ja hetken päästä kuuluisi tasaista tuhinaa. Ai mistäkö tiedän? -No olisinkohan ihan kokeillut, että mitä tapahtuu, jos vain jätän hänet omaan sänkyyn nukahtamaan. Not gonna happen.  Jaksan uskoa, että mikäli sitkeästi vastaan hänen tarpeisiinsa ja autan häntä rauhoittumaan, se kantaa pakosti hedelmää ennemmin tai myöhemmin. Olen sitä mieltä, että neljän ja puolen kuukauden ikäinen vauva ei manipuloi vanhempiaan, eikä kiukuttele ihan vain vittuillakseen äidille.  Lue lisää

Tapahtuipa tässä eräänä iltana. Prinsessa oli juuri saatu reilun kahden tunnin nukutusoperaation päätteeksi yöunille. Olimme juuri käymässä n… Lue lisää

Niin. Ei Menettämisen pelko ole kadonnut minnekään. On tuottanut erityisen paljon vaikeuksia hyväksyä negatiivisia tunteita vauvaa kohtaan. Hiljalleen olen yrittänyt työstää tätä asiaa. On ihan OK olla välillä väsynyt ja on ihan OK ajatella, että voi kun joku nyt vaan hakis tän lapsen hetkeksi pois. Tai jos et nyt nukahda niin laitan sut roskikseen. As if oikeasti antaisin häntä yhtään kenellekään. Juuri ja juuri annan nukkua ensimmäiseen syöttöön asti yksin omassa huoneessa. As if oikeasti heittäisin Ruususen roskikseen. Sillä hetkellä minusta vaan ehkä tuntuu siltä, mutta niin kuin mikä tahansa tunne, se menee ennen pitkää ohi. Kunhan sen vain antaa tulla ja myöntää sen ääneen. Mutta sellaisina päivinä HÄN pääsee valloilleen ja ajaa minut nurkkaan. En ole kovin uskonnollinen, mutta usein tällaisina iltoina nukkumaan mennessä jupisen anteeksipyyntöjä maailmankaikkeudelle ja ties kenelle, että älkää nyt vain tulko hakemaan tätäkin vauvaa multa pois, vaikka mä en aina jaksa. En mä oikeasti tarkoittanut. Anteeks anteeks anteeks anteeks. Lue lisää

Tiedättekö sen olon, kun on kieppunut koko päivän huvipuiston laitteissa ja illalla nukkumaan käydessä on edelleen sellainen olo, että kaikki… Lue lisää

Usein kuulee monien valittavan kotitöiden runsaudesta ja moni kokee ne ylimääräisenä taakkana. Toisinaan itsekin ärsyynnyn, kun hyvää hetkeä siivoukselle ei tunnu löytyvän ja tekemistä kasaantuu. Usein kotityöt ajoittuvat siihen hetkeen, kun Ruusunen nukkuu tai touhuaa näkymättömän miehen kanssa. Se on siis tavallaan pois omasta ajastani. Vai onko? Jos kotitöihin suhtautuu ikävänä pakkopullana, sitä ne myös ovat. Lue lisää

Sitten, muutamia viikkoja sitten, se tapahtui ihan vahingossa. Äiti teki vaippakakkua ja minä reenasin siinä vieressä matolla. Ihan hetkeksi äiti käänsi päänsä ja silloin minä ajattelin: syteen tai saveen, mutta nyt mennään. Ny lähtee. Vedin jalat koukkuun ja käänsin itseäni samalla vauhdikkaasti mutkalle. Ponnistin vauhtia lujaa, mutta en liian lujaa. Muuten se ei onnistuisi. Samalla vedin kädet oikeaan asentoon ja nostin päätä ylös. HUPS VAIN ja minä olin vatsallani! MINÄ TEIN SEN. IHAN ITSE: ILMAN APUA. Lue lisää

Teetin aiheesta pienen kyselyn vauvaryhmässä ja iltaan mennessä kävi selväksi, että keissi jakaa ihmiset aika tasan 50/50 sen mukaan, tuleeko sukkahousut pukea bodyn alle vai päälle. Hyvin pitkälti valintaan vaikutti se, mieltääkö bodyn alusvaatteeksi (paita+pikkuhousut samassa vaatteessa) vai paidaksi. Toiset taas ajattelivat sukkahousuja käytettävän vauvalla housujen tapaan. Toiset taas kokivat sukkahousut ehdottomasti alusvaatteeksi, joka tulee piilottaa. Väliin mahtui myös niitä, jotka käyttävät kumpaakin vaihtoehtoa, riippuen tilanteesta ja esimerkiksi vaatteiden kuosista. Itse sijoittaudun myös tähän puoliväliin. Lue lisää