joulu

24. LUUKKU

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan,
joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
jo pirtteihin pienoisihin.
Mutt' ylhäällä orressa vielä on vain
se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan;
oi, murheita muistaa ken vois laulajan?

Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin,
istun oksalla uljaimman puun,
miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
ja sää aina kuin toukokuun.
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään,
ah, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään,
ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi,
sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!

Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo
sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
ja soi aina lauluista sointuisimman.

Yhden kauneimma (Sylvian) joululaulun, kautta haluan julistaa blogiini, kotiini sekä kaikkien lukijoideni koteihin joulurauhan. Täyttyköön joulunne hyvästä seurasta, ruoasta, rakkaudesta, perinteistä ja kiireettömyydestä. Jouluvaloista, kynttilöistä, lauluista, leikeistä ja lahjoista. Halauksista, suukoista ja sanoista, joita ei tarvitse edes sanoa ääneen. Mä luen ne sun silmistä. Ja niissä lukee: sä olet tärkeä, ihana ja rakas.

Olkoon tämä joulu mitä mahtavin alkusoitto tämän muutosten vuoden pian koittavalle päätökselle. Sillä tämä vuosi, mullisti ainakin minun elämäni ihan kokonaan. 

Juha Tapio laulaa laulussaan, että voiko onni olla tässä, kun ollaan vaan. Mä vastaan sulle Juha: kyllä se voi. 

Rauhallista joulua! Palaillaan beijbet. <3 

comments powered by Disqus