joulunodotus

7. LUUKKU

"Give something they WANT, something they NEED, something to WEAR, and something to READ".

En ollut koskaan aikaisemmin törmännyt tähän lauseeseen ennen kuin se pomppasi esille eräässä FBryhmän lasten lahjatoiveita koskevassa keskustelussa. Se on mielestäni mitä mainioin ohjenuora sekä lapsien että aikuisten lahjahankintoja silmälläpitäen.  

Niin kauan kuin muistan, olen joka joulu saanut vähintään yhden uutuusromaanin kahlattavaksi. Mikään ei ole yhtä ihanaa kuin kääriytyä aattoillan päätteeksi sohvan nurkkaan viltin alle, mamman kutomat villasukat jalassa ja romaani kädessä. Näkymätön mies taas ei jaksa pahemmin keskittyä kirjoihin. "Bell, kuinka voit lukea tätä, ei kuvia" Disneysitaatti sopisi hänen suuhunsa  täydellisesti. Olen ensimmäisestä yhteisestä joulustamme lähtien ottanut kuitenkin missiokseni, että hänen tulee lukea vähintään yksi kirja vuodessa. Tuon kirjan hän saa paketista joka joulu. Jokaisen saamansa teoksen mies on jopa lukenut kannesta kanteen, ilman sen suurempia mutinoita. Samaa metodia aion käyttää myös Ruususeen tulevaisuudessa, mikäli hän jotenkin kummassa tulisi isäänsä tässä lukemattomuusasiassa. Sillä aivopesu kannattaa aina! Sitäpaitsi, lapset ja nuoret lukevat nykyisin aivan liian vähän. Siksi mielestäni on jokaisen vanhemman velvollisuus huolehtia, että jälkikasvu tarttuu kirjaan vähintään kerran vuodessa. Mitä useammin, sen parempi. 

Pyrin aina ostamaan hyödyllisiä lahjoja. Koriste-esineitä tai vastaavaa tavaraa valitsen vain harvoin. Mielestäni lahjan ei tarvitse olla uusi, kallis tai tajunnan räjäyttävä ollakseen hyvä. Usein pidän itse eniten sellaisista lahjoista, mitkä ovat käytännöllisiä ja/tai pitkäikäisiä ja niistä näkee, että antajalla on ollut ajatus mukana. Toisena suosikkinani ovat elämyslahjat: esimerkiksi elokuva/konsertti/teatteriliput ja vastaavat. Lapsena en osannut arvostaa pehmeitä paketteja tai itsetehtyjä lahjoja. Nykyään juuri ne pehmeät paketit, itsetehtyine sukkineen tai lapasineen, ovat usein kaikkein mieluisimpia. 

Kysyn aina joululahjatoiveet hyvissä ajoin kaikilta läheisiltä ja pyrin mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan niistä ainakin yhden. Valitettavasti aikuisilta lahjatoiveita saa usein nyhtää väen väkisin ja siltikin vastaus on tyypillisesti jotakin "paras lahja on se, kun ei saa mitään". BULLLLSSSSSSSHHHHHHHIT, sanon minä! Näkisittepä esimerkiksi Herr Heikkosen ilmeen, kun hän joka joulu saa omat pakettinsa ja katselee niitä kuin löytämäänsä kätkettyä aarretta. Hitaasti ja ihastellen hän avaa paketit, saamiaan lahjoja pitkään ja hartaasti hypistellen ja katsellen. Illalla hän vielä järjestelee ne pöydälle siistiin kasaan, eikä ota niitä käyttöön pitkiin aikoihin. Väittäkää mitä haluatte, mutta olen henkeen ja vereen sitä mieltä, että jokainen toivoo salaa saavansa edes yhden lahjan. 

Mitä sitten itse toivoisin joulupukilta tänä jouluna? Niin. En ole totta puhuen ajatellut asiaa kovinkaan paljon. Lempikirjailijani uusimman romaaninkin olen jo ehtinyt kahlata läpi. Jos minun kuitenkin pitäisi vastata tuohon postauksen alussa olevaan lauseeseen, vastaisin seuraavasti: 

"Anna jotain, mitä HALUAN (uusi talvitakki/kunnollinen ulkoiluasu & kunnollinen pipo+hanskat). Jotain, mitä TARVITSEN (uuden läppärin). Jotain päällepantavaa (oloasuja/collegevaatteita ei voi koskaan omistaa liikaa) ja jotain LUETTAVAA (olen miltei kaikkiruokainen lukija)": 

Lahjatoiveeni ovat tänä jouluna hyvin vaatepainotteisia, sillä raskauden jälkeen olen karsinut vaatekaappini sisältöä todella roimalla kädellä. Ja sitten, kun imetys loppuu, siitä vähästäkään ei ole kovinkaan paljoa jäljellä. Olen myös vannonut, että imetyksen päättyttyä aion satsata ensimmäistä kertaa elämässäni kunnollisiin alusvaatteisiin. Maksoi, mitä maksoi. Jokainen pitkähkön imetystaipaleen tehnyt äiti tietää, mistä tämä johtuu. Kun on pukeutunut päivästä toiseen samoihin imetysliiveihin, alkaa vaihtelua kaivata ennemmin tai myöhemmin. Lisäksi jo vuodesta 2009 hyvin palvellut talvitakkini alkaa nyt tulla tiensä päähän. Sen sijaan, että ryntäisin täyttämään kaappia kaikenlaisilla uutuuksilla,  tulevaisuudessa aion kuitenkin ottaa Ruususen vaatehankintojen taustalta löytyvän less is more -ajattelun käyttöön myös oman vaatekaappini sisällön koostamisessa. Mieluummin muutama hyvä, ajaton ja laadukas kuin kertakäyttöisiä ehkätätätuleejoskuspidettyä -ostoksia.

Mitä toivot joulupukilta? Ostatko lahjaksi mitä mieleen juolahtaa, vai noudatatko tiettyä kaavaa tai perinnettä lahjojen ostamisessa?  

comments powered by Disqus