hankinnat

HANKINNAT, MISSÄ MENNÄÄN?


En ole ottanut kovinkaan suuria paineita vauvalle tehtävistä hankinnoista. Aluksi halusin lykätä sitä mahdollisimman pitkälle, sillä jo pelkkä ajatus siitä, että jotain menisi jälleen vikaan ja koti olisi täynnä vauvatarvikkeita vailla käyttäjää, särki sydämeni. Jossain toisen kolmanneksen ja viimeisen kolmanneksen taitteessa neuvolassa kysyttiin kuitenkin hankinnoista ja silloin havahduin siihen tosiasiaan, että en voi lykätä asiaa enää kauaa. Jos vauva päättääkin syntyä ennen aikojaan, tietyt jutut on oltava valmiina. Koen kuitenkin, että oli järkevää lykätä ostoksien tekoa mahdollisimman pitkään. Jos olisin aloittanut jo ensimmäisen kolmanneksen aikana (tai ensimmäisten viikkojen aikana, niin kuin rohkeimmat tekevät), homma olisi taatusti karannut täysin käsistä. Monet naureskelivat joko selkäni takana tai minulle suoraan, kun kerroin tehneeni aiheesta Excel-taulukon. Naurakaa vain, mutta nyt jälkikäteen voin kertoa, että taulukko on osoittautuntut todella hyödylliseksi. Sen avulla olen jatkuvasti pysynyt kartalla siitä, mitä on valmiina ja mitä vielä puuttuu. Kun olen jaksanut merkitä jokaisen hankinnan ylös, olen huomannut ajoissa, milloin esimerkiksi jotakin vaatekokoa alkaa olla todellakin jo tarpeeksi. Myös hankintoihin kuluneiden eurojen kokonaissumman näkeminen reaaliajassa on pitänyt järjen mukana ostopäätöksiä tehdessä. Kyllä, tiedän, että kaikkea vauvaan liittyvää ei voi suunnitella etukäteen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että materialismista ja talouden hallinnasta puhuttaessa kaiken voi suunnitella ja se on jopa tietyissä tapauksissa enemmän kuin suotavaa. Toisilla nämä listat ovat valmiina omassa päässä ja päivittyvät sinne, toiset kirjoittavat paperille. Itse visuaalisena ja tietokonekeskeisenä ihmisenä koin Excelin parhaaksi vaihtoehdoksi. Ja vaikka sainkin sen puitteissa osakseni naureskelua ja arvostelua, seison edelleen sen takana.

Pohdiskellessani vauvalle tehtäviä hankintoja ensimmäisen kerran Mitä vauva tarvitsee -tekstissäni, haaveilin siitä, että ostaisin mahdollisimman paljon käytettynä. Noh, enimmäkseen johtuen omasta laiskuudestani, nyt on kuitenkin käynyt niin, että suurin osa on kuin onkin hankittu uutena. Täysin en tästä haaveestani kuitenkaan luopunut ja esimerkiksi suurin osa vaatteista on saatu lahjana tai käytettynä muilta. Tein myös todella hyviä löytöjä kirpputoreilta ja olenkin vaatteiden osalta päässyt todella halvalla. Olen myös tyytyväinen siihen, että olen tehnyt mahdollisimman vähän tunneperäisiä ja niin sanotusti turhia ostoksia. Jokaista isompaa hankintaa olen harkinnut piinallisen pitkään. Jopa niin kauan, että näkymättömältä mieheltä on meinannut palaa käämit, mikä sinänsä on melkoinen saavutus. En niinkään ole pelännyt tekeväni huonoja ostopäätöksiä, sillä olen nykyisin melko tarkka kaikesta, mitä kotiini roudaan. Pikemminkin pelkäsin, että käytän paljon rahaa välineeseen, mikä ei maksa itseään millään muotoa takaisin. Vauvalle valmiina ovatkin

Turvakaukalo +Isofix autoon 

(ostettiin uutena)

Yhdistelmävaunut 
(ostettiin uutena) 

Sade- ja hyönteissuojat vaunuihin 
(saatu) 

Amme +kylvetystuki 
(ostettiin uutena)

Vaatteita, jopa yli tarpeen 
(suurin osa kirpputorilta/saatu)

Ensisänky +patja 
(sänky ostettu käytettynä, patja ostettu uutena) 

Lakanat sänkyyn 
(saatu) 

Äitiyspakkaus kaikkine kamoineen ja härpäkkeineen 
(saatu)

Muutama lelu 
(saatu) 

Uniriepu 
(saatu) 

Hoitopöytä 
(ostettu käytettynä) 

Vaippoja
 (saatu) 

Hoitoalusta 
(ostettu uutena)

”Leikkimatto” ts. peitto lattialle 
(ikivanha, suvussa kiertänyt +toinen saatu siskolta)

Tuttinauha, tuttipullo 
(saatu) 

Kylpypyyhe 
(saatu)

Hoitotarvikkeita 
(kosteuspyyhkeet, d-vitamiinit, särkylääkkeet, kylpyneste jne. kaikki saatu) 


Jep, alkaahan siinä sitä olla. Tavaraa jos jonkinlaista. Vaatteita alkaa tosiaan olla jo hieman yli tarpeenkin ja olenkin yrittänyt hieman toppuutella innokkaita shoppailijoita niiden suhteen. Noh, eipähän tarvitse ainakaan murehtia, että loppuisivat kesken. Muutamia juttuja olen vielä jättänyt ihan tarkoituksella hankkimatta. Vielä puuttuu muun muassa sitteri, sekä jonkinlainen kantoväline. Molempia olen katsellut jo pidemmän aikaa, mutta en ole vielä tehnyt päätöstä suuntaan tai toiseen. Ajattelin odotella joulun jälkeisiä alennusmyyntejä, joskos silmiin osuisi jokin hyvä tarjous. Tai sitten odottelen suosiolla vauvan syntymään asti, koska kumpikaan näistä välineistä ei ole välttämätön. Patjansuojuksia, tuttipulloja ja tutteja lukuun ottamatta tärkeimmät alkavat olla valmiina. Isompi sänky tulee myös jossakin vaiheessa kysymykseen, kun vauva kasvaa ulos ensisängystään. En halua kuitenkaan pitää sen suhteen kiirettä, sillä haluan ensin nähdä, minkälainen nukkuja lapsemme ylipäätään on. Voihan olla, ettei hän suostu edes nukkumaan omassa sängyssä. Loput hankinnat koskevatkin oikeastaan enemmän minua itseäni kuin vauvaa. Suurin osa näistä liittyy jollain lailla imetykseen. En ole vielä liikauttanut eväänikään esimerkiksi imetysliivien, liivinsuojusten tai muiden mystisten välineiden suuntaan. Tein pientä etukäteistutustumista, kunnes tajusin, että jälleen vaihtoehtoja on aivan liikaa. Ei kykene. Onneksi nykyään kaiken saa tilattua kotiovelle tai lähietäisyydelle vain muutamaa nappia painamalla, siksikään en ole ottanut asiasta kovin suuria paineita. 




Hankintoihin liittyen, olen myös todella kiinnostunut kropan palautumisen ”tukemisesta” raskauden ja synnytyksen jälkeen. Tämän asian tiimoilta olen tehnyt pitkäänkin tutkimustyötä, erilaisia blogeja selaillen. Eniten olen kiinnostunut Belly Bind -tekniikasta, mutta sisäinen kitupiikkini on toistaiseksi kieltänyt minua satsaamasta satasia pellavaliinaan. Aiheesta kiinnostuneille enemmän täällä: 




Toiseksi eniten kiinnostaa bloggaaja Umpun ylistämä korsetti ja sen käyttö raskauden ja synnytyksen jälkeen. Tässä haraa eniten vastaan se, että pelkään tilaavani väärän koon ja jälleen menisi eurot hukkaan. Sisäinen ääni myös kuiskaa korvaani: ei tuollaisia ennenkään tarvittu. Maailman sivun on naiset palautuneet synnytyksestä ilman mitään lisätukia, ni. Ennestään surkea ryhtini ja pelko vatsalihasten hitaasta palautumisesta taas puoltavat näitä hankintoja. Jos omistaisin ompelukoneen, olisin varmasti jo kävellyt Eurokankaaseen, ostanut Belly Bind -liinaan tarvittavat vermeet sieltä ja surautellut menemään. En kuitenkaan ole todellakaan minkäänlainen käsityöihminen, joten siksi tämä DIY-projekti on jäänyt toistaiseksi vain ajattelun asteelle. Mikäli joku lukijoistani on kiinnostunut ottamaan tästä kopin, olen todella myönteinen antamaan jonkinlaisen korvauksen tehdystä työstä, materiaalikulujen lisäksi! Isosiskoa on myös puraissut jokin mystinen käsityökärpänen. Kuka tietää, ehkäpä saan hänet ylipuhuttua askartelemaan minulle Belly Bind -liinan?

Kaiken kaikkiaan minulla on hyvin levollinen mieli hankintojen osalta. Tärkeimmät on tehty ja vauva saisi periaatteessa sen puolesta saapua. Toivotaan kuitenkin, että hän vielä muutamat viikot viihtyisi yksiössään. Hänelle tehtävien hankintojen sijaan minun tulisi ehkä kääntää katseeni välillä tulevaan jouluun. Neljä yötä jouluun on ja kaikki lahjat ostamatta tralllalllllaalllalalalaaaaa. Ei paniikkia.
comments powered by Disqus