ajatuksia

KYLÄLUUDAT

Meillppäi sellaista, joka ei pysy hetkeäkään kotosalla kutsutaan kyläluudaksi. Tällä viikolla olemme Ruususen kanssa tosiaankin olleet kyläluutia, sillä viikon aikana on korkattu niin ensimmäinen mammakerhoilu kuin shoppailureissukin. Ja arvatkaapa mitä! Raivotar Ruusunen on pysytellyt näiden reissujen ajan piilossa!  

Ehkä muistanette, kuinka kerroin yhdessä neuvolapostauksessani, että odottavat äidit kasattaisiin yhteen muutaman kerran neuvolan toimesta. No, näin tapahtui, joskin allekirjoittanut oli ensimmäisen kerran aikaan synnyttämässä ja toisella kertaa olimme olleet niin vähän aikaa kotona, että en tohtinut lähteä tapaamiseen. Ajattelinkin, että that ship has sailed. Kävi kuitenkin ilmi, että maailman ihanin neuvolatäti oli vinkannut muille halukkuudestani osallistua ja pääsinkin mukaan jälkijunassa! Jutustelemme whatsupissa ja lisäksi sitten sovitaan tapaamisia aina jonkun kotiin, missä sitten nähdään porukalla. Alkuviikosta olimme tosiaan ensimmäistä kertaa tällaisessa miitissä Ruususen kanssa. Myönnän, että uinuva paniikkihäiriö nosti aamulla päätään, kun olisi pitänyt lähteä. Viime hetkellä meinasin perua. Mitä jos Ruusunen huutaa ja kiukuttelee koko ajan? Mitä jos ne ajattelee, että eikö tuo nyt yhtään osaa? Palasin kuitenkin todellisuuteen ja hätistin paniikkihäiriön takaisin nurkkaan. Jos en nyt lähde, en lähde ikinä. Jännitin ihan kauheasti, mutta onneksi pelkoni olivat täysin turhia. Ruusunen nukkui tyytyväisenä lähes koko ajan ja piti vain pienen palaverin tissille herätessä. Kiltti tyttö. Vieraskorea kenties? Oli todella mukava päästä tapaamaan muita äitejä vauvoineen ja päästä välillä pirtistä pihalle. Lisäksi tämä ensimmäinen onnistunut reissu valoi uskoa siihen, että kotoa kyllä saa ja pitääkin poistua välillä ihmisten ilmoille. Ne omat arjen ongelmat sekä iloineen että raskaine hetkineen saivat taas erilaiset puitteet, kun niistä pääsi puhumaan muiden kanssa. Enää en myöskään jännitä vauvan mahdollisia julkisia kiukunpuuskia. Mitä sitten, jos vauva vähän itkee tai järjestää kohtauksen? Sehän on täysin normaalia! Sitten toimitaan ihan niin kuin kotonakin ollessa, ei se sen kummempaa ole "julkisissakaan" paikoissa, vai mitä! 

Tästä onnistuneesta reissusta rohkaistuneena päätin myös korkata ensimmäisen shoppailureissun neidin kanssa. Lähdimmekin koko perheen voimin Porin Puuvillaan shoppailemaan ristiäisiin vaatetusta. Aluksi mietin, että otanko pakkasesta maitoa mukaan kaiken varalta, mutta sitten sisuunnuin ja päätin, että mikäli prinsessalla on nälkä niin sitten imetän, jännittipä se kuinka paljon tahansa. Tuntui typerältä kanniskella pakkasmaitoa mukana, kun ainoa este imetykselle oli omien korvieni välissä. Kävi kuitenkin niin, että Ruusunen nukkui kuin enkeli koko Puuvillareissun ajan. Juuri kun olimme matkalla kotiin, Raivotar heräsi nälissään. Eipä mittää, pysäsimme Gigantin parkkipaikalle ja otimme nopeat huikat siinä. Sitten matka jatkui. Shoppailu sai tänään myös jatkoa, kun kävimme Porissa Prsimassa isommilla ruokaostoksilla ja hakemassa kummitytölleni syntymäpäivälahjaa. Jälleen kerran neiti nukkui koko reissun ajan. Hän selvästi nauttii shoppailusta, kuten huomaatte! 

Summa summarum: tällä viikolla olen rohkaistunut liikkumaan vauvan kanssa ja avannut tätä kautta jälleen muutaman päänsisäisen tunnelukon. Tällä viikolla vauvan lisäksi onkin siis kasvanut myös äiti. Ehkä minusta ei tulekaan mökkihöperöä ja uskon, että tämän päivän jälkeen uskallan myös julki-imettää, vaikka kuinka viimeksi väitin, että vielä ei ole sen aika. PYH JA PAH, mitä sitten, vaik rintakumit vähän lentelis: onhan mulla varakappaleita!


"HALP! Hooman, tee jotain: pente herää"!!!!!!!!

Instagramia seuraavat ehkä huomasivat, että kauppareissu meinasi jäädä tämän päivän ainoaksi onnistumiseksi. Ruususella on lähiaikoina ollut vaikeuksia nukahtaa päivän aikana toisille päikkäreille, mikä aiheuttaa melkoista yliväsynyttä kiukuttelua iltaa kohden. Muutamia tunteja sitten täällä kotona käynnistyikin operaatio nuku nuku nurmilintu. Lukuisten kokeilujen (tissitainnutus yhdistettynä unisadun lukemiseen, vaunuilu, sänkyrullailu, sitteri, jumppapallo, kiikkutuoli) jälkeen neiti kuitenkin viimein simahti kantoliinaan. Äiti siis voitti tämän erän, tällä kertaa! Ja Kantoliina. u did it again! Täällä hän tuhisee liinan suojissa tyytyväisenä ja vahtikissa Pipa makaa vieressä valmiudessa. Kyllä mein vaan kelpaa! 
comments powered by Disqus