perhe

Naistenpäivä

Tänään taas näitä aamuja, kun puurotaistelu hävitään. Ja valkoiseen paitaan eksyy avokadoa, kun se on ehtinyt olla päällä 5min. Kämpässä on tapahtunut jokin mystinen räjähdys ja on siivottu yhdet jättischaibat, sekä kissan oksennukset. Kaikki tämä alle tunnissa ja ennen aamukahvia. Luoja anna minulle voimia, minä ajattelin ja napsautin kahvinkeittimen viimeinkin päälle.

Tahmeasta aamusta huolimatta tässäkin talossa on viimein päästy kiinni uuteen päivään. NAISTENpäivään. Future Boss Lady onkin kuluttanut aamunsa tehokkaasti inventoimalla eteisen kengät, ulkoiluasusteet, lelut, keittiön vetolaatikot ja pahvi/paperiroskat. Hän on kiipeillyt sohvalle ja sieltä alas. Kääriytynyt huppariini uudelleen ja uudelleen. Laittanut television asetukset sekaisin. Silittänyt kissaa nätisti ja nauranut sen kehräämiselle sydämensä kyllyydestä. Liannut paitansa lisäksi housunsa takamuksen ties minne istahtaessaan. Räjäyttänyt lounaansa pitkin keittiötä. Ja protestoinut komentavalle äidille muutaman kerran topakkaan äänensävyyn, että hän määrää. Omasta mielestään. 

Facebook muistutti minua hetki sitten naistenpäivästä kysymällä, kuka naishenkilö inspiroi minua kaikkein eniten. Tämän aamun perusteella vastaukseni lienee melkoisen selvä. Entisessä elämässäni heräilisin vapaapäivääni näihin aikoihin. Koomailisin seuraavat tunnit pää jäässä, tekemättä yhtään mitään. Keskustelematta kenellekään. Nyt Tasmanian tuholaiseni inspiroi minua tarttumaan sappisaippuaan ja imuriin ennen kello yhdeksää. Hän haastaa minut hymyllään astumaan ulos aamumörkökuplastani ilman kahvia ja nauramaan sille, että kaikki on päin persettä jo aamusta alkaen. Koska mitä sitten? Onhan tässä koko päivä aikaa. Ehkä ehdin vielä myöhemmin tänään inspiroitua naisista, jotka ovat muuttaneet ja muuttavat maailmaa. Ehkä muutan sitä itse, yhdessä tyttäreni kanssa. 

Nihkeä aamu laimeni huomattavasti miltei 24/7 päivystävän whatsuptukeni ansiosta. Eilen illalla tammikuisten kanssa aloitettu keskustelu tisseistä oli eskaloitunut siihen pisteeseen, että olin kuolla nauruun uusimpia viestejä lukiessani. Päiväni parani puolella, kun Maikki laittoi ihanan videon aamupalaleipänsä kanssa spedeilevästä Roista. Kun Jokinen laittoi kuvan spedeilyn pariin parhaillaan virittäytyvästä Sennasta, inventoimassa vaippoja. Kun äitini totesi naureskellen, ettei enää muista millaisia tällaiset aamut ovat. Kun tiesin, miten kuva Ruususesta piristäisi sisareni päivää. Kun Harjismammojen ketju täyttyi tsempeistä ja vertaistuesta, meemeistä ja ääniviesteistä. Sanoisin, että melkoinen määrä inspiroivia naisia yhdellä whatsupistunnolla! Oikein hyvä alku päivälle, joka on vain ja yksinomaan meidän. 

Tällä hetkellä asunnossa vallitsee hiljaisuus. Tasmanian tuholainen, joka myös Ruususena tunnetaan, on asettautunut parvekkeelle lataamaan itseään loppupäivän seikkailuja varten. Sillä aikaa korjasin aamun inventaarion jäljet takaisin paikoilleen. Ja huomasin, että myös vaaleassa sohvassa on sitä perkeleen avokadoa. MISSÄ *TUN VÄLISSÄ se tuohonkin jo ehti kättään pyyhkäistä? Kysynpä vaan. 

Ihanaa, avokadontahraista ja touhukasta naistenpäivää blogini lukijoille. Mitä sitten ikinä puuhailettekin <3. 

comments powered by Disqus