perhe

Puurokikkailuja

Ei koskaan pitäisi sanoa mitään ääneen. Vauva-arjessa se, mikä sujuu hyvin tänään, ei taatusti suju enää huomenna. Ainakaan, jos menet rehvastelemaan sillä ääneen. Se on enemmän sääntö kuin poikkeus. Helposti sitä kuvittelisi, että olisin jo puoleen vuoteen mennessä sisäistänyt, että vauvavuotena kel onni on, se onnen kätkeköön. Menin sitten kuitenkin sanomaan ääneen, miten ihanan ennakkoluuloton ja kaikkiruokainen Ruusunen on. Tai siis oli. 

Kun aloittelimme kiinteitä, puurot tulivat mukaan melko nopeassa tahdissa. Ensin aamuun ja sitten myös iltaan. Kaurapuuro, riisipuuro, ohrapuuro, spelttipuuro, mannapuuro. Puurooopuuroooopuuuuurooooooo. Kaikki lähti etenemään oikein lupaavasti, mutta mitä enemmän kutiavat ikenet ovat alkaneet vaivata prinsessaa, sitä vähemmän syöminen kiinnostaa. Erityisesti silloin, jos pitäisi istua syötettävänä ja tarjolla on puuroa. En tykkää. En syö. Ei ei ei ei ei, hän sanoi ja päristeli kaiken suustaan pihalle. Pahimmassa tapauksessa hän alkoi itkeä heti, kun näki puurolautasen ilmestyvän eteensä. Tai veti suunsa viivaksi ja katseli minua kirkkaan sinisillä silmillään kuin kysyäkseen: "onks pakko, jos ei taho. Minnen taho".  Ei, ei ole pakko. Mutta minähän en jättänyt tätä vain tähän. Ongelmat on tehty voitettaviksi.Ensin piti miettiä, mistä kiikastaa. Nikke Knatterttonina olen tehnyt pari simppeliä havaintoa puuroangstista: 

  1. veteen tehty puuro on saatanasta. 
  2. puuro uppoaa paremmin, jos se ei maistu puurolta. 

Näihin liittyen johtopäätöksinä voidaan todeta kaksi puurofilosofian peruspilaria: 

  1. Koska vesipuuro on saatanasta ja äidinmaitovarastot ovat huvenneet pakkasesta, käytäkkäämme siis kauramaitoa. Uppoaa melkein yhtä hyvin. Hyvällä onnella ihan sellaisenaan.
  2. puuro on suotavaa maustaa, mikäli siitä on tarkoitus saada mahaan enemmän kuin 2 vauvalusikallista. Myös vaihtelevuus puurolajikkeiden ja lisukkeiden suhteen on avain onnistumiseen.

Näitä kahta peruspilaria noudattamalla olemme päässeet melko hyvin tämän puuroangstin yli. Keitän puuron aina kauramaitoon ja usein tarjoan sitä alkuun "raakana". Sitten, kun puuroähky iskee, tarjoan loput lisukkeen kanssa. Pikku kulinaristimme kohdalla keskeistä on oikea ajoitus ja riittävä vaihtelevuus tarjottavan puuron suhteen. Siksi en tarjoa hänelle koskaan samaa puuroa esimerkiksi aamu- ja iltapalalla. Enkä varsinkaan samalla lisukkeella. Joku voi nähdä tämän hemmotteluna ja passaamisena. "Taas se vauva vie ja Heikkonen vikisee". Ehkä, mutta itsellenikin tulee ruoan suhteen nopeasti niin sanottu "makuähky" ja kaipaan vaihtelua. Ja kieltämättä mieluummin syötän vauvaa, joka istuu kiltisti syöttötuolissaan, silmät kiinni NAMNAMNAMNAAAAAAAAAAAMMMM -äänteitä innoissaan hokien ja suutaan lusikkaa kohti availlen kuin vauvaa, joka spedeilee syöttötuolissa ja komentaa minua tunkemaan puurolusikkani sinne, minne aurinko ei paista. 

Puuron lisukkeiden suhteen olen löytänyt muutamia erittäin toimivia komboja. Osaa näistä en pistäisi suuhuni missään tapauksessa, mutta Ruusunen vetelee oikein hyvällä ruokahalulla. Makunsa kullakin. Tässä jakoon Ruususen top 6 puurot: 

  1. Pähkinäpuuro. Lisää puuroon keittämisen loppuvaiheessa 1rkl hasselpähkinärouhetta/mantelijauhetta tai maustamatonta maapähkinävoitahnaa 1-2 vauvalusikallista. 
  2. Puuro hedelmäsoseella. Dippaa puuro hedelmäsoseeseen ennen kuin tarjoat lusikkaa vauvalle. Huom, älä sotke puuroa ja sosetta sekaisin tai voit heittää hyvästit onnistumiselle. Älä kysy, mikä siinä mättää. Tarina ei kerro. Lemppareita: mango, vadelma, luumu, omena, mansikka ja persikka. 
  3. Jogurttipuuro. Sekoita puuron joukkoon 1/2 prk maustamatonta kaurajogurttia ja 1-2rkl hedelmäsosetta (esim. mango). 
  4. Feikkipuuro ts. puuro piilotettuna sormiruokaan. Hyväksi todettuja: apinaeväs, puurohiutaleista tehdyt muffinit ja puurorieska. Puurorieska uppoaa erityisen hyvin maapähkinävoilevitteellä. 
  5. Kookospuuro (toimii parhaiten riisipuuron kanssa). Sekoite puuroon keittämisen loppuvaiheessa 1rkl kookoshiutaleita ja mantelijauhetta. 
  6. Banaanipuuro. Lisää puuroon keittämisen loppuvaiheessa 1/2 banaani pieninä palasina ja sekoita, kunnes banaani "sulaa" puuron joukkoon. Toimii erityisen hyvin spelttimannan kanssa. 

Ruokailujen ja imetysten sovittaminen Ruususen alati muuttuvaan päiväunirytmiiin on ollut jokseenkin haasteellista. Tuntuu, että olen vähän väliä joko askeleen edellä tai viisi jäljessä. Ajoituksen on oltava täydellinen, jotta ruokailu sujuisi smoothisti. Erehdyksien kautta oppii kuitenkin parhaiten ja pikkuhiljaa olen löytänyt sopivat ajat kiinteiden tarjoamiselle. Parhaiten neiti söisi sormiruokaillen, mutta viimeaikoina olemme olleet niin paljon menossa, että siihen ei ole ollut hirveästi mahdollisuuksia. Olen pyrkinyt kuitenkin tarjoamaan sormiruokaa 1-2 päivässä. Imetystä olen jatkanut lapsentahtisesti, usein tissitellään noin 1h-30 minuuttia ennen ruokailua ja tarjoan hörpyt vielä ruoan jälkeen. 

Myös näkymätön mies on alkanut ottaa aktiivisempaa roolia Ruususen ruokailujen suhteen nyt, kun kiinteitä on alkanut mennä maisteluannoksia suurempia satseja. Vaadittiin kuitenkin pieni perehdytys, kunnes uskalsin jättää miehen yksin puurokattilan äärelle. Ja ilmeisesti jossakin makuuhuoneen ja keittiön välissä tapahtui jonkinlainen informaatoikatkos/väärinymmärrys: 

"Mikä saatana täs ny o ku tää ei lähe yhtää tekeytyy"? 

"No kauaks se o ollu. Eksä pistäny kelloo. Ja ensinnäki lait ny toi levy pienemmäl tai se palaa pohjaa"? 

"No kyl mä siit sit näen ku se o ollu tarpeeks kaua, en mä siihe mitää kelloo tarvi". 

"Jaaha. No aika paljo nestettä näyttäs olevan siinä. Laitoiks sä sen verran hiutaleit ku mä sanoi". 

"NO JOO JOO ja 1dl vettä ja 1dl kauramaitoo". 

"Mitä ihmee vettä! Ei sinne mitää vettä enää tarvi lisäks laittaa urvelo". 

"MÄÄ KYSYIN SULTA ETTÄ AI YKS DESI VETTÄ JA LOPUT KAURAMAITOO NI SÄ SANOIT ET JOO JOO". 

"Ai sanoi vai. No ei sin tuu ku 1dl kauramaitoo ja ne hiutaleet". 

"No voi ny vitunjumalautaperkele onko ihme josson vähä löysää". 

"No keität uuden ja pistät kellon tikittää ni ei tarvi miettii et koska se o valmis. Ja levy pienemmäl sit ku se kiehuu". 

"........."

Tänään aamupalaksi tarjoiltiin kookosriisipuuroa. Puolet raakana ja puolet luumusoseen kanssa. Aijjaijjai, miten ihanaa puuroopuuroopuuuuuroooooo.

Ihanaa alkavaa viikkoa <3. 

comments powered by Disqus