hyvinvointi

RASKAUS JA LISÄRAVINTEET


Olen jo pitkään käyttänyt tiettyjä lisäravinteita osana ruokavaliotani. Koen, että esimerkiksi D-vitamiinin nappaaminen purkista on kohentanut terveyttäni ja yleistä jaksamistani. En ole ollut pientä nuhaa ja alkuraskauden mysteerivatsatautia lukuun ottamatta sairaana vuosikausiin. Suhtautumistani raskausajan ruokavalioon avasin jo hieman Mitä saat syödä -postauksessa, mutta muutaman sanan voisin kertoa vielä käyttämistäni lisäravinteista. Suurin osa näistä on ollut käytössä jo ennen raskautta, joten sinällään niillä ei suoranaisesti ole mitään tekemistä sen kanssa, että olen raskaana. Pitääkö raskauden aikana sitten syödä lisäravinteita, vai riittääkö monipuolinen ruokavalio? Tästä voidaan varmasti olla montaa mieltä, mutta omasta mielestäni keskeistä on se, millaisella tolalla oma ruokavalio raskauden aikana on. Jos ruokavalio on oikeasti monipuolinen, ei hirvittävälle lisäravinnemäärälle välttämättä ole tarvetta. Jos taas ruokavaliosta löytyy paljonkin korjattavaa, tuovat lisäravinteet ehkä kaivattua lisää vauvan ja äidin hyvinvointiin. Aiheesta on tehty paljon tutkimuksia ja tässä Tohtori Tolosen artikkelissa on mielestäni hyvin tiivistetty keskeisimmät asiat liittyen raskauteen ja lisäravinteisiin. 

Varpun raskaudessa minulla oli käytössä monivitamiinivalmiste, multimamamikälie. Tässä raskaudessa en ole sitä kuitenkaan käyttänyt, koska kotoa löytyi jo tärkeimmät omina kapseleinaan. Tässä raskaudessa esimerkiksi hemoglobiini on pysynyt lähes muuttumattomana, kun taas Varpun raskaudessa se lähti laskuun jo viikolla 12. Tiedä sitten, onko lisäravinteilla ollut merkitystä asiaan vai ei, mutta tällainen eroavaisuus on ollut näiden kahden raskauden välillä, vaikka ruokavalio on ollut pääpiirteissään sama.
 Jos lisäravinteet ovat itselle vieraita, uskon, että yksi monivitamiinivalmiste monen purnukan sijaan on kuitenkin passeli vaihtoehto. Tällä hetkellä käytössäni ovat siis Foolihappo, D-vitamiini, Omega3, Maitohappobakteerivalmiste sekä Magnesium. 

Valitsen yleensä lisäravinteet sen mukaan, mitä ne todellisuudessa pitävät sisällään. Maksan mieluummin muutaman euron enemmän ”kunnon tavarasta” kuin ostan halvalla tuotteen, minkä sisällöstä suuri osa onkin todellisuudessa kaikkea muuta kuin itse purkin kyljessä mainittua vitamiinia. Tästä paraatiesimerkkinä kuvassa näkyvät apteekin D-vitamiini ja Maitohappobakteeri. Näistä ensimmäisen nappasin, koska aiemmin käyttämääni tuotetta ei saanut apteekista. Jälkimmäinen taas on näkymättömän miehen ostama. D-vitamiinin tuoteselosteesta löytyy makeutusaineita (xsylitoli, sorbitoli), pintakäsittelyaineita ja sitrusaromia itse D-vitamiinin lisäksi. Maitohappobakteerissa myös makeutusaineita (isomatoli, mannitoli, ksylitoli,sukraloosi), täyteaineita (mikrokiteinen selluloosa), paakkuuntumisenestoaineita sekä mansikka-aromia. Toisin sanoen paljon turhaa kamaa. Olen kuitenkin päättänyt napsia purkit loppuun ja palaan sitten takaisin tuttujen tuotteiden pariin. Eniten itselläni ovat olleet käytössä Puhdas+ - sekä Solgar-tuotteet. 

Foolihappovalmiste

Foolihappo vähentää sikiövaurioita (spina bifidaa ja huuli- ja kitahalkiota) ja ehkäise ennenaikaisia synnytyksiä (TriTolonen, 2016). Aloitin Foolihapon käytön jo Varpun raskautta suunniteltaessa. Jatkoin sen käyttöä myös Varpun menetyksen jälkeen, koska toiveissa oli uusi raskaus ja olin lukenut paljon foolihapon käytön hyödyistä. Tässä raskaudessa olen ajatellut syödä ostamani paketin loppuun, vaikka foolihapon suurin tarve onkin ennen hedelmöitystä ja ensimmäisen kolmanneksen aikana.

D-vitamiini 

Tutimuksissa on todettu, että raskaana olevat naiset tarvitsevat D-vitamiinia 100 mikrogrammaa (µg) päivässä, koska se ehkäisee raskaus- ja synnytyskomplikaatioita eikä aiheuta yliannostelun vaaraa. Uusi tutkimus vahvistaa myös yhteyden D-vitamiinivajeen ja raskausmasennuksen välillä. (TriTolonen, 2016.) Normaalisti itselläni on käytössä Puhdas+ -sarjan D-vitamiinivalmiste. Edellisen purkin loppuessa olin apteekissa muissa asioissa ja nappasin tällä kertaa kuvassa näkyvän valmisteen matkaani. Sillä mennään nyt, mutta uskon palaavani takaisin Puhdas+ -sarjan pariin tämän purkin loppuessa.

Omega3-valmiste 

Omega-3-rasvahappoja suositellaan odottaville äideille 22. raskausviikosta eteenpäin. Ne nostavat sikiön omega-3-rasvahappojen pitoisuutta ja ehkäisevät äidin omien varastojen hupenemista. (TriTolonen, 2016.) Olen itse käyttänyt Solgarin Omega -valmistetta säännöllisen epäsäännöllisesti. Pyrin kiinnittämään ruokavaliossani huomiota pehmeiden rasvojen monipuolisuuteen, joten siksi en ole päivittäin käyttänyt omega3-lisää. 

Maitohappobakteerit

Tutkimukset osoittavat, että raskauden aikana äidille annetut maitohappobakteerit suojaavat lasta allergioilta ja infektioilta, usein vielä vuosienkin kuluttua synnytyksen jälkeen (TriTolonen, 2016). Itselleni kuvan probioottivalmiste saapui sairastaessani pahan vatsataudin aivan raskauden alussa. Pitkäksi aikaa se unohtui kaapin päälle, kunnes yhtenä päivänä havahduin sen olemassaoloon. Nyt olen aamuisin napannut aina muiden napujen kanssa yhden probiootin kurkusta alas. Jatkuvasti en siis ole tätä käyttänyt, mutta joskos nyt tekisin ryhtiliikkeen asian suhteen.

Magnesium

Magnesium ehkäisee odottavan äidin verenpaineen nousua ja vähentää pre-eklampian riskin puoleen. Magnesiumsulfaatti ehkäisee myös sikiön aivovaurioita. (TriTolonen, 2016.) Olen itse käyttänyt magnesiumia lisäravinteena jo pitkään, sillä koen sen helpottavan seisomatyöstä aiheutuvia ”ongelmia” (suonenvedot, levottomat jalat). Raskauden aikana olen huomannut magnesiumin vaikutuksen selkeimmin, sillä useimmiten pitkien työpäivien jälkeen purkkiin unohtunut magnesium kostautuu seuraavana yönä järkyttävinä lihaskramppeina ja suonenvetoina molemmissa pohkeissa. 

Muita lisäravinteita, joita olen harkinnut ottavani käyttöön ovat mm. sinkki, rauta, kalkki ja c-vitamiini. Toistaiseksi hemoglobiini on kuitenkin pysynyt järkyttävän hyvänä viikosta toiseen, joten uskon tällä hetkellä saavani syömästäni ruoasta riittävästi rautaa. Myös hiukset, kynnet ja iho ovat pysyneet hyvässä kunnossa, joten siksi en ole lähtenyt tekemään hirveän isoja muutoksia lisäravinnearsenaaliini. Uskon, että keho kyllä kertoo sitten, kun se jotakin tarvitsee. Koen, että hyvinvointi lähtee ennen kaikkea ruokavaliosta. Vinksahtanutta ja yksipuolista ruokavaliota ei saada kuntoon pelkillä ravintolisillä. 



Raskauden aikana olen muodostanut itselleni kolme nyrkkisääntöä, mitä pyrin noudattamaan säännöllisesti: 


1. Runsas veden juominen ja ylipäätään vesi janojuomana 

2. Jokaisella aterialla vähintään kourallisen verran hedelmiä, kasviksia tai marjoja 

3. Monipuolisesti pehmeitä rasvoja (lähteet omassa ruokavaliossa oliiviöljy, avokado, chiasiemenet, lohi, omega3-lisä) 


En todellakaan voi silti sanoa, että olisin pitkin raskautta onnistunut syömään järkevästi. Välillä jonkin lisäravinteen loppuessa on saattanut kulua viikkoja ennen kuin olen muistanut hakea uuden purkin loppuneen tilalle. Pahoinvoinnin aikaan söin sitä, mikä sattui maistumaan. Erityisesti toisen kolmanneksen aikana ranskalaiset ja muu ”roskaruoka” sekä sokeriset herkut ovat maistuneet turhankin usein. Uskon kuitenkin, että jos syö 80-90% järkevästi, ei muutama herkkupäivä viikossa ole haitaksi kenellekään. Liika nipottaminen ja niuhotus kiristää vain pipoa, eikä kilarimuijaa katsele poliisikaan.


Lähde: 
Tohtori Tolonen. Raskaus, imetys ja ravintolisät. 1.1.200. Päivitetty 12.10.2016. http://www.tritolonen.fi/artikkelit/126-raskaus-ja-ravintolisat.


comments powered by Disqus