juhlat

SATUMAISIA LAHJOJA

Lähetin aikanaan kutsut kastejuhlaan sähköisinä. Unohdin silloin mainita kutsussa, että emme toivo mitään erityistä lahjaksi. Muutamia kyselyjä saimme aiheeseen liittyen ja tokaisin heti: 

"mieluummin antaa lahjan rahana, niin kornia kuin se onkin, niin voidaan laittaa hänelle ne kasvamaan korkoa tai sitten ostetaan hänelle niillä jotain oikeasti tarpeellista". 

Halusin tällä välttää turhien tavaroiden, esimerkiksi lelujen, tulvaa. Tällä hetkellä Ruusunen viihtyy hereillä ollessa parhaiten sylissä tai sitterissä. Hän on myös kiinnostunut kaikesta muusta, paitsi leluista. Siksi ajattelen, että niitä leluja ja muita härpäkkeitä kyllä ehtii ostelemaan sitten myöhemminkin. Samaisesta sylikissasyystä meillä ei myöskään tällä hetkellä ole juurikaan tarvetta millekään vauvatarvikkeille, vaan kaikki tärkeimmät löytyvät jo. Vaikka rahan pyytäminen lahjaksi on ehkä hieman outoa, tässä kohtaa koimme sen parhaaksi vaihtoehdoksi. 

Edesmenneellä mummullani oli tapana antaa lapsenlapsille aina lahjaksi rahaa. Jokaisella meistä yhdeksästä oli tili ja aina syntympäivän tai muun juhlan koittaessa mummu oli se, joka toi lahjaksi vain paperinpalan, mistä näki, että tilille oli taas laitettu pieni pesämuna kasvamaan. Sitten, kun ikää oli tarpeeksi, tuohon tiliin sai käyttöoikeuden. Joskin allekirjoittaneen kohdalla sitä olisi voinut lykätä vieläkin myöhemmäksi, sillä ne rahat tuli kyllä aikanaan käytettyä kaikkeen aivan muuhun kuin järkevään elämiseen. Eniveiss, tätä perinnettä haluan jatkaa myös oman lapseni kohdalla. Nyt olisikin ajankohtaista alkaa pohtia, minkälaista säästämistä lapsemme puolesta harjoittaa. 

Kyllähän niitä lahjoja kuitenkin aina siunaantuu. Iloksemme saimme havaita, että paketeista ei paljastunut onneksi mitään turhaa, sillä kaikilla koriste-esineilläkin oli jonkinlainen "funktio". Kävi myös siinä mielessä "säkä", että emme saaneet mitään tuplana ja osa lahjoista oli niin sanotusti "samanhenkisiä". Tuore kummitäti Jokinen rehvasteli ostaneensa tytölle samanlaisen kummilusikan kuin hänellä itselleen on aikanaan ostettu: 


"sitten kun hän tulee hoitoon me keitellään kaakaot ja hämmennellään niitä mätsäävillä lusikoilla". 


Aaaaawwws. 


Pienen pesämunan lisäksi lahjapaketeista paljastui

The Birth Poster -mittakaavataulu
Villeroy&Boch -kynttilänjalka
Soittorasia pienellä valokuvakehyksellä 
Rasiat ensikiharalle ja -hampaalle sekä nokkamuki 
Haalari
Nimikirjaintaulu
Kummilusikka 
Laulukirja
Nokkamukeja eri ikävaiheille ja ensilusikoita kiinteiden maisteluun 



Soittorasian ja kummilusikan mukana saimme myös kaiverrutuslahjakortit ja tarkoitus olisikin käydä kaiverruttamassa niihin lähiaikoina Ruususen syntymätiedot. Itse pidin kaikista Ruususen saamista koriste-esineistä. Erityisen mieluisia olivat taulut, sillä vaikka Ruusunen vielä nukkuukin kanssamme samassa huoneessa, jonakin päivänä neiti saa ihan oman huoneen. Silloin on kiva saada seinille tauluja, joilla on häneen liittyvä piilomerkitys. Nimikirjaintaulu on "siskopuoli" Annan käsialaa ja siinä mielessä todella uniikki ja ihana muisto. Myös haalari on ainutlaatuinen, sillä se on serkkuni käsityötuntien aikaansaannos. Haalari pääsikin jo eilen testiin, sillä se on mitä mainioin vaunulenkkien ajaksi! 

Laulukirja tuli todellakin tarpeeseen ja se onkin lahjoista ainoa, minkä tiesin ennakkoon. Vinkkasin nimittäin siitä siskolleni, sillä voivottelin hänelle ja mummille, että en muista enää minkään lastenlaulun sanoja alusta loppuun. Eilen jo hieman tutustuin kirjan sisältöön, ja sieltähän ne kaikki omat suosikit löytyy: saku sammakko kosimatkallaaaa aaaahaaaaa aaaahaaaaa. Myös nokkamukit- ja maistelulusikat olivat mieluisia: ovatpahan nyt valmiina ja taas säästyy vanhemmilla muutama euro. Lusikat pääsivät käyttöön kyllä heti, sillä niillä on niin kätevä annostella maitohappotipat ja muut ylimääräiset tropit tytölle. 

Summa summarum: ei mitään liikaa, ei mitään turhaa. Hyvällä maulla valittuja, satumaisia lahjoja. 
comments powered by Disqus