meilletuleevauva

THE ÄITIYSPAKKAUS


Raskauden edetessä aloin puntaroida Kelan tarjoamaa äitiyspakkausta ja sen tarpeellisuutta. Ottaako pakkaus vai 140€ tilille? Kummasta olisi hyötyä enemmän? Tuleeko yllätyksenä, jos kerron, että tämäKIN asia jakaa äidit kahteen eri leiriin. HUOHVuosittain kuitenkin 95% ensisynnyttäjistä valitsee pakkauksen rahasumman sijaan (Kela, 2016). Tähän ratkaisuun mekin päädyimme. 

Koen, että saamme äitiyspakkauksesta enemmän vastinetta kuin mihin 140€ riittäisi. Siitäkin huolimatta, että varmasti osa tavaroista jää käyttämättä tai vähemmälle käytölle. Ymmärrän hyvin, että perheet, joissa odotetaan esimerkiksi toista tai kolmatta (neljättäviidettäkuudettajne) lasta, rahallinen korvaus saattaa olla pakettia järkevämpi, koska vanhemmilta sisaruksilta on jo kaikkea "jemmassa". Silloinkin, jos on selkeä visio siitä, mitä tarvitsee ja minkälaista haluaa, on ehkä järkevämpää ottaa avustus rahana. Saa sitten itselleen mieluiset. Minulle moni asia on täysin uutta ja ihmeellistä. Siksi koin, että äitispakkaus tulisi tarpeeseen. Materialisti sisälläni huutaa onnesta: ilmaista tavaraa, kuka hullu sanoo EI?!

En ymmärtänyt aluksi sitä hypetystä, mikä äitiyspakkauksen tilaamiseen, hakemiseen ja availuun liittyy. ”Ihanaa pian säki pääset hypistelemään niitä tavaroita”. Aha, ajattelin. Hypistellä, onpa raivostuttava sana. Kuitenkin sitten kun puhelimeeni saapui ilmoitus paketin saapumisesta, huomasin kokevani kuitenkin innostusta ja jännitystä. Heti se oli haettava. Suureksi ihmetyksekseni kotiin saavuttuani paketin kimpussa olikin lisäkseni myös näkymätön mies (?!). Ajattelin, että häntä nyt ainakaan kiinnosta, mitä "ryönää" olen tällä kertaa raahannut kotiin.


Näkymätön mies jaksoi innostua paketin avaamisesta, kunnes törmäsi päällimmäisenä oleviin ulkovaatteisiin:


”Mikä aataminaikanen nappijuttu tää ny on. Melkein hajotin jo tän heti. Siis mitä, kui isoja nää oikee on?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?! Mille kaksvuotiaille nää on tehty oikeee??!?!? Tälläset PITÄÄ KYLLÄ OSTAA UUDET”.

Hän tästä niin mielensä pahoitti ja rantautui kissojen kanssa sohvalle mulkoilemaan tavaroita. Muita relevantteja kommentteja olivat mm.


”Miks siel jotai menkkariepui on oikee”? 

”Ihan rumat noi ainaki”. 
(Harmaasävyiset töppöset ja hanskat) 

”Ne täytyy kyl sit kaikki pestä ku ei niist tiä mis ne on ollu”. 
(Yritin kyllä kertoa, että kaikki on uutta.) 

”Mä teen tost laatikoist kissoille pedin”.
(Aha, se on kyllä suunniteltu vauvalle.)

"Anna se kuumemittari, mä kokeilen sitä". 
(Koska miesflunssa.)

Lisää miehistä näkökulmaa saatiin raatiin mukaan, kun tuleva vaari (aka Herr Heikkonen) saapui yllätysvirailulle, retostellakseen Thaimaan reissujutuillaan.


”Käytiin tällänen Kelan paketti hakemassa”. 

”Jaa hehhheh, oliks teil kortonkit loppu vai”. 
(Huumorimiehiä. Hänellekin on selvästi jäänyt 87- ja 90-luvuilta jotain erittäin keskeistä mieleen pakkauksen sisällöstä.)



Olisin siis voinut ehkä valita seurani hieman paremmin tätä paketin tutkimista varten. MINUN MIELESTÄNI pakkaus on nimittäin kaikin puolin kelvollinen. Monelle tavaroista tulee varmasti käyttöä. Erityisesti bodyt ja potkuhousut olivat mieluisia. Ottaen huomioon, että paketti jaetaan usealle eri odottajalle joka vuosi, sen sisältö on mielestäni räätälöity sopivaksi moneen makuun. Kaiken kaikkiaan jäin kuitenkin miettimään, että jos äitiyspakkauksen alkuperäinen tarkoitus on toimia apuna vauvan ensimmäisinä kuukausina, miksi suuri osa vaatteista on todella isokokoisia? Jos lapsi syntyykin keskosena tai juurikin alkuvuodesta, suuri osa vaatteista on sopivia vasta useamman kuukauden kuluttua. Uskon kuitenkin, että suurimmalle osalle pakkauksen tilaaminen on iso osa raskautta ja keskeinen kokemus vauvan saapumiseen valmistautumisessa. Jopa kaltaiselleni kyynikollekin siitä tuli kuin tulikin ihan merkityksellinen juttu.

Mies on kyllä oikeassa siinä suhteessa, että ulkovaatteet/muut tarvikkeet ulkoiluun on mietittävä vielä näiden lisäksi, koska kevätvauvamme hukkuu äitiyspakkauksen vaihtoehtoihin. Sen verran ronskin kokoisia nuo kaikki lämpöiset vaatteet ovat. Olemme alustavasti pohdiskelleet lämpöpussin ostamista. Saa nähdä, mihin ratkaisuun päädytään. Kaipaisinkin hieman kokemuksia ja vertaistukea tässä asiassa. Millaisia ratkaisuja kannattaa tehdä kevätvauvan varalle? 

Näkymätön mies on kärsinyt miesflunssasta viime viikolla. Omien sanojensa mukaan myös tällä viikolla. Äitiyspakkauksen kuumemittari pääsikin heti testiin, sillä emme ole ko. laitetta ennen omistaneet. Jos minulta kysytään, niin toimii.

”No oliko kuumetta”. 

”Ei”. 

”Mähän sanoin, ettet sä oo enää kipee”. 

”Ihan varmaa oli lämpöö”. 

Voi miesflunssa, sanonpa vaan.
comments powered by Disqus