11. LUUKKU
Tänään ajattelin listata teille omat 27 elämänohjettani/neuvoa nuoremmalle minälleni, luukkuun nro 11. Lue lisää
Tänään ajattelin listata teille omat 27 elämänohjettani/neuvoa nuoremmalle minälleni, luukkuun nro 11. Lue lisää
Kulunut kuukausi eteen tulleine Someaiheineen on saanut minut ajattelemaan blogini visuaalisuutta sekä todellisuutta kriittisin silmin. Rakastan valokuvaamista ja kirjoittamisen ohella pyrin kehittymään myös siinä paremmaksi. Kaikkia blogini kuvia on käsitelty jälkikäteen, osaa lavastettukin. Ruokakuvat tulevat mieleen päällimmäisenä lavastettujen osalta. Pyrin kuitenkin toistuvasti arvioimaan ottamiani kuvia ja sitä, missä raja kauniin kuvan sekä liiallisen lavastamisen tai jälkikäsittelyn välissä kulkee. Ja kuten tässä postauksessa käsiteltyjen ajatusten kautta ehkä huomaatte, joskus sitä rajaa on erittäin vaikea hahmottaa. Joskus on vaikeaa muistaa, miksi ja mistä syistä blogiaan kirjoittaa. Lue lisää
Kirjoittelin eilen illalla toivepostausta siitä, miten äitiys on muuttanut minua ihmisenä. Se oli melkein valmis, kunnes käteni osui vahingossa hiiren johonkin painikkeeseen ja tulin klikanneeksi kirjanmerkeistä toiselle sivulle. No, arvaatte varmaan, mitä sitten tapahtui. Contact error, haista ttu ja niinpoispäin. En tietenkään siinä hyvän flown keskellä tullut tallentaneeksi mitään luonnoksiin, joten kaikki kirjoittamani katosi silmänräpäyksessä bittiavaruuteen. Että sillälailla sitte. Lue lisää
Eilen illalla, blogini Facebooksivu saavutti 200 tykkääjän rajapyykin. Ja minä ajattelin: kaksisataa ihmistä haluaa julkisesti osoittaa, että ne tykkää musta. Se kertoo siitä, että olen tehnyt jotain oikein. Lue lisää
Ystäväni mukaan olen aina ollut Samuli Edelmaisen melankolinen. Tämän blogin aloittamisen myötä olen päässyt itsekin käsiksi siihen, mitä hän tällä lauseella tarkoittaa. Minulla on taipumusta katsoa kaikkea sellaisen tietynlaisen surumielisyyden läpi. Tätä ei kuitenkaan missään nimessä pidä sekoittaa negatiivisuuteen tai pessimistisyyteen, sillä siitä ei tosiaankaan ole kysymys. Se näkyy ehkä enemmänkin sellaisena tietynlaisena inhorealistisena tapana kuvata ja katsoa maailmaa, sekä omaa arkea. Se on sitä, että viiden euron seteliä ei saa kahden euron kolikolla. Se on mustaa huumoria ja oman elämän rajallisuuden ymmärtämistä. Sarkasmia ja ironiaa. Se on sitä, että samaan aikaan voi olla sekä äärimmäisen onnellinen että äärimmäisen surullinen, eikä se silti tarkoita sitä, että on pahasti päästään sekaisin. Tai ehkä on, mutta sellaisella hyvällä tavalla. Lue lisää