Synnytyksestä on nyt kulunut reilu 9kk. Nyt, 9kk jälkeen, allekirjoitan edelleen kummankin palautumista käsittelevän postaukseni ydinajatuksen: on osattava olla armollinen itselleen. On oltava kärsivällinen ja annettava keholle aikaa toipua. Raskaus ja synnytys ovat naisen keholle melkoista muutoksen aikaa. Muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä. Olisi hullua kuvitella tilanteen palaavan ennalleen sormia napsauttamalla. Lue lisää

siivonnut vähintään miljoonat kissan oksennukset. Saatanan kissaveljekset karvanajoineen. meinannut edellämainitusta syystä tehdä kissoista… Lue lisää

Ruusunen oli kuitenkin jo ennen kiinteidenkin aloitusta nukkunut pelkän iltatissiin voimin aamuun saakka, joten tiesin, että periaatteessa hän pärjäsi yön yli ilman maitoa vallan mainosti. Etenkin nyt, kun iltapalalla syötiin kunnon satsi puuroa sekä tissit päälle. Tajusin, että meidän tapauksessamme yöheräilyssä kyse ei ollut nälästä, vaan jostain ihan muusta. Päätin kokeilla, mitä tapahtuisi, jos maitohanat pysyisivät kiinni klo 20-05 välisenä aikana.  Lue lisää

Kävimme alkuviikosta puolivuotisneuvolassa ja kaikki oli jälleen oikein mallikkaasti, joskin sehän tässä jo tiedettiinkin. Ruusunen kasvaa ta… Lue lisää

Silloin 05.02 sunnuntaina, kun minä ja Nuppu synnyimme, perustimme sairaalahuoneessa oman lahkon. Koska minä vasta harjoittelin sitä tissihom… Lue lisää

Tuntuu siltä, että monet aloittavat kiinteät yhdellä ruokailukerralla ja lisäävät määrää sitten hiljalleen, kunnes 5 ateriaa tulee jossakin vaiheessa täyteen. Lähdin kuitenkin lähestymään tätä toisella tapaa. Olen alusta asti tarjonnut Ruususelle maisteluita perheemme "ruoka-aikoina", mikäli hän vain hereillä sattuu olemaan. Tällöin "ruokailuja" saattaa tulla päivässä 3-4. Sormiruokaillen mahaan ei päädy kovinkaan suuria määriä kerralla, joten siksikin olen kokenut tämän hyväksi tavaksi. Uskon, että annoskoko kasvaa hiljalleen Ruususen taitojen karttuessa ja samalla hän oppii alusta asti perheen normaaliin ateriarytmiin. Lue lisää

Pilvinen tiistai aloitettiin tänään 5kk neuvolan merkeissä. Jälleen kerran äitiä hieman jännitti, millaisia lukemia kasvukäyrälle piirtyisi.… Lue lisää

Lähdimme perjantaina Ruususen kanssa extempore-yökylään mummilaan, Loimaan Kojonperään. Tiedättekös, se jos joku on mielenkiintoinen paikka. Sinne ei nimittäin niin vain löydäkään. Olemme siskoni kanssa eksyneet niille lukuisille pikkuteille ja traktoripoluille valehtelematta ainakin seitsemän kertaa, navigaattorista huolimatta. Puhumattakaan peurojen ja muiden metsäneläinten bongailusta. Olisi helpompaa laskea ne kerrat, jolloin tielle ei ole osunut yhtäkään peuraa tai muuta metsän eläintä. Siellä liikkuessaan saa todellakin olla valppaana. Nyt muutaman vuoden jälkeen olemme kumpikin oppineet yhden turvareitin, mitä pitkin löytää ainakin lähes aina perille.  Lue lisää