Kuluneiden kuukausien aikana on ollut haasteellista hahmottaa, mistä jokin alkaa tai loppuu. Ja täältä minä vain katosin. Lähes jälkiä jättämättä. Olen siitä niin niin niin niin pahoillani. Mutta joku on kopeloinut aikakäsityksiäni. Vuorokausissani ei ehkä olekaan enää tunteja ja minuutteja, vain pikakelauksella kiitäviä sekunteja ja niiden sadasosia. Tai jos tunteja onkin, niin ne loppuvat kesken. Kerta toisensa jälkeen. Kesä vahtui syksyksi ja nyt syksy kääntyy kohti talvea. Mutta missä minä olen?  Lue lisää

Tiivistelmä: eeppinen takinkääntö osa 304058500404030, check. Taas mennään, rahan takii.  Lue lisää

Olemme kokeilleet, millaista on laskea liukumäestä ja miten mahtavaa on vain tepastella huojuvin askelin kaikkea silmät suurina katsellen ja osoitellen. "Ääääiiiiiiiiiiiti", hän sanoo ja osoittaa lyhtypylvästä ihmeissään. "Joo se on lyhtypylväs. Vähän niinku sellanen iso lamppu". "ammppu", hän toteaa ja jatkaa matkaansa. Olemme kuunnelleet, miten pikkulinnut visertävät puissa kevään vihdoin tulleen. Ja tunnen, miten herään läpi talven kestäneestä horroksestani. Ja voimaannun.  Lue lisää

Hän on taaperoksi muututtuaan alkanut muistuttaa ihan oikeaa mini-ihmistä. Hän näkee, kuulee ja tuntee. Aistii kaiken. Vieläpä varsin voimakkaasti ja nopeammin kuin kukaan muu. Lue lisää

Ensimmäinen viikko uutta arkea alkaa olla taputeltu. Ja edelleen koko perhe on yhtenä kappaleena.  Rikkinäinen puhelin toi oman lisämausteensa arki kakspistenollaan, mutta siitäkin huolimatta koen, että olemme selvinneet muutoksesta vallan mainiosti! Lue lisää