hyvinvointi

Joensuun Mailan hyvinvointivalmennus. Miten hyödyntää samaa työelämässä?

”Nyt taistellaan” on lausahdus, joka kuuluu urheilun arkeen. Mutta pitääkö urheilun olla taistelemista vai voiko se olla jotain muuta?

Se voisi olla vaikkapa nauttimista tai sen tekemistä, minkä osaa hyvin, jopa erinomaisesti. Taistelu sanana antaa kuvan, että vastassa on jotain parempaa, jotain vaarallista. Sanassa on vihan, jopa pelon kaiku. Jos jokainen päivä on taistelua, mikä on lopputulos viikkojen ja kuukausien, saati vuosien päästä?

Oppia ja ymmärrystä luonneanalyysista

Lähdimme vuosia sitten silloisen pelinjohtajan Petri Pennasen kanssa tekemään töitä tällaisten ”kliseiden” eteen. Mietimme, onko olemassa muuta vaihtoehtoa kuin taistella ja tapella. Halusimme kehittää pelaajista ryhmän, joka osaa positiivisella tavalla nauttia kilpailutilanteesta.

Projektin ydin oli tutustua joukkueen pelaajiin. Teetimme kaikille DISC -analyysitestin ja kävimme yhteisesti tuloksia läpi - avoimin mielin ja tavoitteena oppia toistemme käyttäytymismalleja. Meillä oli Petrin kanssa vahva ennakkokäsitys testien tuloksista, mutta joitakin yllätyksiäkin ilmeni.

Teetimme myös ekstrovertti / introvertti -testin, mikä antoi erittäin hyvää tietoa pelaajien voimavaroista ja haasteista. Mutta idea ei ollut se, että valmennus saisi tiedot käyttöönsä, vaan että pelaajat itse oppisivat omista tavoistaan reagoida. Tärkeää oli myös, että muut pelaajat tietäisivät miksi joku reagoi toisin kuin itse.

Näen tämän prosessin yhtenä helpoimmista tavoista parantaa myös työpaikan hyvinvointia.

DISC -testin ja siihen liittyvän avoimen keskustelun avulla voi estää monta harmitusta aiheuttavaa tilannetta työyhteisössä. Toki se vaatii jokaiselta rehellistä keskustelua ja motivoitunutta mieltä itsensä kehittämistä ajatellen.

Oli huikeaa ymmärtää, mitä hyötyjä on iloisesta ja avoimesta mielestä .

Urheilupsykologiaa ja positiivista pedagogiikkaa

Muutamia vuosia valmennustiimiämme vahvisti urheilupsykologiaan erikoistunut Sanna Turakka, joka paneutui pelaajien vahvuuksiin ja haasteisiin. Hänen erikoisosaaminensa oli hyödyksi etenkin yksilötasolla liikuttaessa. Sannan avulla pelaajien reagointi haastaviin tilanteisiin kehittyi

Omien voimavarojen tunnistaminen ja haasteellisiin tilanteisiin ratkaisujen löytäminen on erittäin tärkeää. Mutta se ei tule riittämään muutokseen, jollei näihin asioihin vastata myös arjessa. Ellei arjen ilmapiiriin niin joukkueessa kuin työpaikallakin kiinnitetä mitään huomiota, jää yksilötason kehityksestä saatu hyöty valitettavan pieneksi koko yhteisöä ajatellen.

Meillä ei ole ollut paljoakaan perinteisiä joukkueiltoja, joita kenties saunailloiksikin voisi kutsua. Päätimme tehdä töitä sen eteen, että jokainen harjoitus tai peli olisi tunnelmaltaan kuin saunailta. Haastankin sinut pohtimaan perinteisten työhyvinvointipäivien merkitystä suhteessa siihen, mitä työpaikalla tapahtuu päivittäin. Totta kai meilläkin on joukkueen kanssa ollut yhteisiä tapaamisia vapaa-ajalla. Tärkeämpää on kuitenkin ollut kiinnittää huomiota enemmän arkeen.

Tähän arjen ”iloisuuteen” haimme vastausta positiivisesta pedagogiikasta. Kaisa Vuorinen, positiivisen pedagogiikan lähettiläs, kävi luennoimassa meille teemaan liittyen. Johtamisen tavalla ja viestinnän tyylillä on suuri vaikutus ilmapiiriin. Pienet asiat voivat latistaa tunnelmaa ja toisaalta pienet asiat, vaikkapa hymy, voivat sitä nostaa. Oli huikeaa ymmärtää, mitä hyötyjä on iloisesta ja avoimesta mielestä. Vihaisena tai pelokkaana näet vain yksittäisiä toimintamalleja, kun taas iloisena ja luottavaisena mahdollisuuksien kirjo avautuu täysin.

Tänä vuonna pelinjohtajaksi tuli Juhani Lehtimäki. Juhanin vahvuus on faktaan pohjautuva ajattelu. Mietimme miten sen saisi nivottua henkiseen ilmapiiriin. Ratkaisu oli ripaus Zen -filosofiaa. Valitsimme tien, joka perustuu tekemiseen. Silti emme hylänneet oivalluksia, sillä tekemisen piti olla nautinnollista ja toisia kunnioittavaa, mutta myös raakoihin faktoihin perustuvaa.

Tavoitteena hyvä, ei täydellinen

Keväällä päätin tehdä pienimuotoisen tutkimuksen. Pyysin pelaajia arvioimaan omaa suoritustaan kouluarvosanoin (4-10) jokaisen pelin jälkeen. Heinäkuun puolessa välissä aukaisin pelaajille tutkimuksen tulokset. Joukkueen keskiarvo hävityissä peleissä oli 7,4 tai sitä huonompi. Vastaavasti voitettujen pelien keskiarvo oli 7,4 tai parempi. Keskiarvo oli huomattavasti alhaisempi, kuin mitä etukäteen olin ajatellut.

Tutkimus antoi tietoa, miten peleihin kannattaa valmistautua. Hyvin usein peliin lähdetään hakemaan täytdellistä suoritusta

Joensuun Maila
Kuvat @jphirvonen

. Tulokset kuitenkin kertoivat, että hyvä peruspeli riittää. Se toi pelaajille valtavasti rentoutta suorituksiin. Se auttoi ymmärtämään joukkueen merkityksen. Jollakin sai olla kuutosen päivä, mutta pystyimme silti voittamaan pelejä, kun riittävän monella arvio pelistä oli kasin tietämillä.

Usein lähdemme viemään päivää eteenpäin hakien kympin suoritusta. Peleihin ja työhön, elämään yleensäkin, kuuluu yllättäviä vastoinkäymisiä. On järkevämpää keskittyä hyviin suorituksiin ja unohtaa täydellisyys.

Meillä täydellisyyteen pyrkiminen näkyi kahdella tavalla. Se vähensi rentoutta, mikä johti yksilötasolla heikkoon suorittamiseen. Lisäksi se aiheutti virheiden välttelyä, mikä myös johti alisuoriutumiseen. Oli hienoa nähdä muutos, kun unohdimme täydellisyyteen pyrkimisen ja keskityimme tekemään asioita hyvin. Sillä toistuvat hyvät suoritukset johtavat erinomaiseen lopputulokseen. 

Yhteenveto

Hyvän ilmapiirin löytyminen vaati paneutumista alla oleviin asioihin.

  • Tutustukaa omaan ja työkavereidenne käyttäytymismalleihin ja tapoihin, esimerkiksi DISC -analyysin pohjalta. Olkaa rehellisiä ja lähtekää kehittämään omaa tapaa reagoida ja toimia vaikkapa ammattilaisten avulla.
  • Lähtekää tekemään töitä työpaikan ilmapiirin eteen, etenkin arkea ajatellen. Erilaiset TYHY päivät ovat enemmänkin mauste. Positiivisuuteen kannattaa satsata.
  • Löytäkää yhteinen tie, jota kuljette eteenpäin. Kun jokainen yksilö tietää oman osansa kokonaisuudessa, on paljon helpompi edetä. Ajatus siitä, että matka on tärkeämpi kuin päämäärä, rentouttaa tekemistä.
  • Hyvien suoritusten toistaminen johtaa erinomaiseen lopputulokseen. Täydellisyyteen pyrkiminen johtaa lopulta katastrofiin.