Kuvia puhelimen kätköistä

Puhelin on väline joka kulkee lähes tulkoon aina mukana, ainakin itselläni. Paikasta toiseen ja on helposti saatavavilla. Se ei paina paljoa tai vie tilaa (okei, itselläni on iPhone 7plus ja se ei ole aivan pienimmästä päästä ;D). Jotenkin se kameran mukana kantaminen välillä on 'haastavaa' ja paljon helpompi takertua siihen puhelimeen ja napsia kuvia puhelimen avulla. Tästä syystä oma puhelimeni täyttyy päivittäin useilla kuvilla, joskus jopa sadoilla kuvilla per päivä. Yleensä reissuissa tai mikäli olemme käymässä jossain, tulee kuvia napsittua enemmän. Arkena ei niinkään kuvia kerry päivän aikana kun ehkä maksimissaan kymmenen. Tästä syystä ajattelin jakaa teille muutamia kuvia viime päiviltä, joita on puhelimeeni kertynyt. 

Kuva tyttöjen huoneesta, johon on juuri laitettu uudet verhot! Täydelliset ja niin meidän tyyliä. Etsin kauan, todella kauan. Rehellisesti sanottuna niin kauan, etten edes muista mistä asti.. Ehkä muutaman kuukauden? Puoli vuotta? Voiko siitä olla niin kauan? Noh, mutta kuitenkin. K-A-U-A-N. Kolusin kaikki mahdolliset liikkeet ja valmiita kappoja ei vaan löytynyt meidän ikkunoihin sopiviin mittoihin. Jos pituus oli hyvä, ei leveys riittänyt. Tai jos taas leveys oli hyvä, oli pituus liian lyhyt. Kuviollisissa verhoissa kaksi erillistä kappaa näyttäisi todella hölmöltä. Kävin läpi kivijalka myymälöitä ja nettikauppoja, mutta tuloksetta. Aina oli jokin pielessä. Olin aikeissa jo luovuttaa ja tyytyä siihen tulokseen, että tyttöjen huone jää ilman verhoja, mutta äitini muistutti hänen ompelutaidoistaan ja lupautui ompelemaan tytöille verhot, mikäli löytäisin miellyttävän kankaan. Se olikin paljon helpompi homma! Kävelin Ikeaan ja tuntia myöhemmin olikin jo kangas valittuna ja ostettuna. Miksi en tätä heti ajatellut ja tajunnut? Olisi säästynyt monet hermojen menetykset ja 'itkupotkuraivarit' (heh heh).

Nyt kankaasta on ommeltu verhot ja ne ovat vihdoin ikkunassa. Niin täydelliset ja meidän tyyliset. Tytöt ihastuivat verhoihin heti ja muutamana ensimmäisenä päivänä Minja aina herätessä osoitti verhoja, sekä ihaili niitä. Kyllä ne verhot tekevät yllättävän paljonkin huoneeseen! Tuo enemmän kodikkuutta ja ei huone näytä niin ilmeettömältä.

Muutama kuva viikonlopulta, kun olimme viettämässä kahdenkeskeistä aikaa ja 'tuulettumassa' ulkona. Hohtokeilaus on ihan parhautta! Vaikka aina häviänkin, niin keilaaminen on todella kivaa. Se tunti menee todella äkkiä ja siinä samalla saa höpistyä, sekä kuunnella hyvää musiikkia. Käymme yleensä Raisiossa olevassa keilahallissa keilaamassa ja ei voi kun kehua paikkaa! Todella mukava henkilökunta, sekä tunnelma. Tästä on tullut vakio paikka.

Tyhjensin omaa ja tyttöjen vaatekaappia turhista vaatteista. Anoppilan viereen on auennut viime kuussa uusi kirppis ja siellä on todella edullinen viikko hinta (15e/vk), joten päätin kokeilla jos edes jostain turhasta päästäisiin eroon. Paikka oli todella pieni ja varsinkin kun kyse pienestä kunnasta, ei tavara liiku yhtä hyvin. Mutta yrittänyttä ei laiteta! Parempi se on kokeilla ja katsoa, jos vaikka kävisikin hyvä tuuri ja oikea ihminen osuu kohdalle, kuka meidän vaatteita ostaisi. 

Laitoin vaatteet ihan 0,50-4e hinnoilla, että ne todellakin liikkuisivat. Inhottaa nykyään kun kirppisten idea on kadonnut ja hinnat on aivan pilvissä, sekä kehdataan myydä rikkinäistä lähes uusien hinnalla. Tätä en ole ikinä käsittänyt. Itse rakastan kirpputoreja ja käyn aika useinkin niitä kiertelemässä, mutta kyllä monen hyvän kirpputorin 'taso' on laskenut myyjien ja sen tavaran laadun/hinnan vuoksi. Eikö ihmiset ajattele ollenkaan vai missä on vika? Ostaisivatko he itse rikkinäisen merkkivaatteen, vaikka lapussa roikkuisi 30 euron hintalappu? En minä ainakaan.

Aada ja Minja mummilassa, sekä talvihaalarit ensimmäistä kertaa päällä. Lumesta ei tuolloin ollut tietoakaan, mutta todella kylmä päivä oli. Välikausihaalari ja fleece yhdistelmällä Aada paleli, niin otettiin sitten topat esiin. Joku saattaa ehkä vähän katsoa kieroon, mutta itselle ainakin pääasia on että lapsilla on lämmin ja hyvä olla. Ja hei! Jollyroomilla on tällä hetkellä nämä meidän tilaamat Nordbjørn haalarit hyvässä alessa. Normaalisti hinta on 107,50e, mutta alen jälkeen hintaa jää vain 68,90e. Todella eduliset ja hyvillä ominaisuuksilla varustellut. Esimerkiksi: Vesipilari on 10 000mm, teipatut saumat ja heijastimet. Säädettävä vyötärö ja puvut ovat hengittävää materiaalia, sekä tuulenpitävät. Plussana vahvistetut polvipaikat ja takapuoli.

Tämä kuva on otettu työssäoppimisen viimeisenä päivänä Aurinkoisesta. Lounastauko ja kahvitauko ovat petollisia, kun työntekijät saavat syödä pöydässä tai vitriineissä olevia herkkuja! Ja toki itse valita mitä haluavat. En onneksi joka päivä sortunut herkkuja taolla nauttimaan, mutta kyllä niitäkin päiviä kolmeen viikkon mahtui.. Liian hyviä!

Selfie. Harvemmin selfieitä nykyisin tulee otettua. Joskus en päässyt kauppaankaan ilman meikkiä tai kotona asuessa edes postilaatikolle. Näin jälkeenpäin ajateltuna ihan naurettavaa. Onneksi pikku hiljaa olen oppinut olemaan ilman meikkiä ja että nykyisin pystyn poistumaan ovesta ilman suurta pakkeli kerrosta. Vaikka kyllä, välillä aamulla kun tukka putkella lähtee ja ilman meikkiä, on olo kuin zombilla. Käy väkisinkin mielessä, että mitäköhän muut ajattelevat ja näyttääkö ihan kuolleelta. Varsinkin kun omat kulmani ovat todella vaaleat ja niitä ei erota. Aina saa kulmat 'tehdä' ja se on todella raivostuttavaa. Microbladingia olen ajatellut jo todella kauan ja haaveillut, koska se olisi todella iso helpotus arkeen. Ei tarvisi tapella kulmien tekemisen kanssa ja aamulla herätessä näyttäisi edes vähän ihmiseltä. Huomaatteko kuinka ilmeettömät kasvoni ovat ilman kulmia?

Ja viimeisenä vahingossa otettu kuva. Puin viime viikolla ensimmäistä kertaa nilkkurit jalkaan. Olen tähän asti mennyt lenkkareissa ja kaikissa muissa mahdollisissa kengissä. Rakastan kesää ja lämpöä, lemppari kenkäni ovatkin ballerinat. Voisin käyttää niitä vaikka ympäri vuoden, jos se vain olisi mahdollista. Ne on niin helppo laittaa jalkaan, helppo ottaa pois, kevyet ja ei purista mistään. Käytän niitä aina pitkälle syksyyn ja niin kauan kuin mahdollista. Ja keväällä heti kun ilmat vähän lämpenevät, niin ne kaivetaan heti esiin kaapin pohjalta.

Siinä olisi teille muutamia kuvia oman puhelimeni kätköistä ja lähipäiviltä. Osa ehkä vähän turhia ja kuvissa ei ole mitään ideaa, mutta mielestäni tälläinen idea oli ihan hauska toteuttaa. Kuvia sieltä ja täältä, tavallista elämää.

Ennen tuli lisättyä Instagramiin päivittäin kuvia, mutta kun innostuin Snapchatin maailmasta, en enää muuta käytäkkään. Sinne on helppo kuvata ja höpötellä, sekä lisätä kuvia pitkin päivää. Ehkä olisi siis pikku hiljaa aika taas aktivoitua Instan puolella ja lisätä useammin kuvia.

comments powered by Disqus