harrastukset

autosta hippiautoksi

Tällä kertaa kerron, miten olen tuunannut nykyisen autoni Volkswagen Caddyn, vm 2006, jonka ostin kesälahtelaisilta ystäviltäni syksyllä 2014. Ihastuin kahteen asiaan. Konttiin, joka on kyllin tilava nukkumiseen tavarankuljettamisen lisäksi, ja valoihin, jotka ovat niin kirkkaat, ettei pimeällä ajaessa tarvitse siristellä silmiä. Tätä ennen oli tuunannut kolmea autoa: Renault Traffic –pakua vm 1993, Volkswagen Golffia vm 1986 ja Peugeot 309 hatchbäkkiä vm 1992. Aloitin pienillä maalauksilla mutta ajan mittaan nälkä on kasvanut. Peugeot oli niin täynnä palloja, että syksyisenä perjantai-iltana Lahden torin reunalla sen pyyhkimen alle oli ilmestynyt lappu: ”Vitun hieno palloauto. Rispektii 100000000 potenssiin 1000.” Ja allekirjoitukset.

Viime kesänä loman aluksi köröttelin Joutsaan, jonka kirjastossa oli esillä taidenäyttelyni. Autonkontissa helisi elämänmyönteisesti iso kassillinen spraymaalia ja muuta tykötarvetta. Hyvällä maulla tuunatun joutsalaistalon pihalla odotti kaksi innokasta ensikertalaista, joille olin luvannut kesäelämyksenä näyttää, miten auto muutetaan hippiautoksi. Miia ja Essi ottivat rohkeasti spraypullot käteen ja tulos sai meidät kiljumaan.

Alukssa auton pinnan tulee olla pölytön, rasvaton ja kuiva. Liuottimia ei tarvitse käyttää, kuuma vesi riittää. Maalaus voidaan tehdä hyvän sään aikana ulkona tai ilmavassa sisätilassa. Spraymaali on niin ohutta pölyä, että se tarttuu helposti iholle ja vaatteisiin. Hengityssuojaus on ehdoton, suosittelen myös silmien suojausta. Työaikaa kannattaa varata työpäivän verran. Maalaus itsessään käy helposti ja maali kuivuu kuin ajatus mutta auton suojaamisessa sekä kuvioiden piirtämisessä ja niiden esille saamisessa kuluu aikaa. Pienet koristeet tekee alle tunnissa. Meidät yllätti kesäsade mutta talon isännän johdolla kannettu kevyt puutarhakatos ajoi asiansa.

Auto kannattaa suojata kokonaan, ellei kyseessä ole pienen kohteen maalaaminen. Spraypöly lentää ulkona ja etsii pienetkin kolot. Olen käyttänyt suojaamiseen isoja muovinkappaleita, lakanakangasta ja sanomalehtiä. Suojaavien kappaleiden suuruus vähentää teippaamista. Maalattava pinta päällystetään kokonaan maalarinteipillä. Teipit asetetaan reunasta muutaman millin päällekkäin. Sauma vaikuttaa piirtämiseen ja maalattavan kuvion teipin irrottamiseen mutta näin olen tottunut tekemään.

Pohjatyön valmistuttua alkaa kuvioiden piirtäminen. Käytän siihen lyijykynää ja kumia. Teen itse vapaalla kädellä mutta aivan hyvin voi käyttää apuna harppia tai viivoitinta. Piirtämisen aikana kuviot näyttävät isoilta mutta kun teipit irrotetaan, tulos on aina luultua pienempi. Itselläni oli ainoa ajatus, että haluan auton helmaan vihreää ruohoa, muuten annoin mielen ja hetken viedä. En vieläkään ole varma, mistä tuli vaaleanpunainen mustekala kontin yläkulmaan. Se vaan halusi sinne.

Maalattavien kuvioiden kohdat irrotetaan terällä ja olen käyttänyt siihen ohutta tapettiveistä tai mattoveistä. Auton pintaan tulee tietenkin naarmu mutta uusi maali ja lakka peittävät sen. Jos auton väri on tumma, seuraava työvaihe on pohjamaalaus. Olen käyttänyt tavallista mattavalkoista spraymaalia. Varsinaisia pohjamaalejakin on mutta olen ollut tyytyväinen tähän.

Pohjamaalauksen jälkeen alkaa väri-ilottelu. Joutsalainen piha täyttyi suhinasta ja kiljahduksista ”me pilataan sun auto, tää on kauheen näköistä.” Lohduttelin, että lopputulos on varmasti enemmän kuin uskallatte toivoa. Suosin itse värien sekoittumista, enkä koe tarvetta tehdä tarkkarajaisia värienvaihtoja kuvioiden sisällä. Toki maali kuivuu niin vikkelästi, että kuvioita kuvion sisään voi tehdä teipillä. Silloin järjestys kannattaa miettiä niin, että kuvion pohjaväri aina ensin ja pinnan pienet siperrykset viimeiseksi. Maalin kuivuttua kuviot voi viimeistellä lakkaspraylla. Niitä on mattaa, kiiltävää ja kimallelakkaa. Edellisen auton pallot lakkasin mutta en tämän auton kuvioita. Lakan kuivuminen vie kauemmin. Suojausteippauksia ja suojamuoveja voi alkaa poistaa heti, kun pinta on kosketuskuiva.

Suurin menoerä on maali ja lakka, kymmenellä värillä saa jo hienon kokonaisuuden. Tehostevärit ovat kalliimpia mutta ah niin ihania. Maalarinteippiä tähän autoon varasin neljä rullaa, koska teipattava pinta oli iso. Tapettiveitsi ja hengityssuojaimet ovat välttämättömät. Arvioin, että hippiautoni tarvikkeet tulivat maksamaan noin viisikymppiä, kun lasken kulutuksen mukaan. Maalin menekki on yllättävän pieni, sitä jää seuraavaankin autoon. Tai kenkiin, kuten minulla.

Muutama ajatus perusteista. Miksi maalaan autoni? Suhtaudun autooni niin, että se lähtee minulta kierrätykseen. Yhteiskunnallisesta asemastani, huomionkipeydestäni ja terveydestäni voivat muut vetää vapaasti johtopäätöksiä. Itselleni on tärkeää tulla nähdyksi sellaisena kuin olen sisältä. Olen elänyt liian kauan elämää, jossa olen lukinnut itseni ja sisimpäni katseilta, pitänyt itseäni rumana. Kaikki eivät pidä näkemästään, se on luonnollista. Olennaista on, että olen kotona itsessäni.

Ps. Autossa on vielä vapaata pintaa. Kuka haluaa ensi kesänä elämyksen?

comments powered by Disqus