keittiö

kotini pieni ihme

Yksi kodin keittiön perustarvikkeista on raastin. Sana ohjaa mielen ajattelemaan metallista, reijitettyä kapistusta. Minulla on niitä kaksi, toinen pieni kolmiseinäinen ja toinen leveämpi latuska, johon saa kiinnitettyä muovisen keruuastian. Niillä jyystän ja nyhdän, painan ja puhkun. Useamman kerran olen katkaissut kynnen tai naarmuttanut sorminivelten orvaskeden näkyviin. Sitten satuin lokakuussa Hyvä ruoka ja viini -messuilla osastolle, jossa myytiin keraamista raastinta. Lähes kaikki on muuttunut.

Minulla on kaksi rakasta juurta. Inkivääri ja kurkuma. Käytän niitä arkisin aamujuomaan, jonka reseptin jaoin taannoin. Se löytyy täältä. Metalliset raastimien pinnat kurkuma värjää tehokkaasti oranssiksi. Kymmenen kertaa kymmenen sentin kokoinen, lautasmainen raastin on valmiiksi oranssinvärinen. Se näyttää niin lempeältä, että on vaikeaa uskoa sitä tehokkaaksi. Ennen kuin kokeilee.

Mainitsemien juurten lisäksi olen kokeillut pähkinöitä ja limen kuorta. Tulos on hienompijakoinen kuin metallisella raastimella. Sanoisin, että mehukkaampi. Aamujuomani on keraamisen raastimen jäljiltä maultaan täyteläisempi kuin metallisen raastimen jäljiltä.

Porvoon Pajan valmistama Ceramico –raastin on käyttäjäystävällisempi. Kynnet ja sormet säilyvät ehjinä. Se uurteinen pohja luovuttaa raasteen silikonisen siveltimen avulla. Se on helppo pestä juoksevan veden alla. Se kestää uunia, sillä se on valmistettu yli 1200 asteen kuumuudessa.

Ainoa pettymys on kova Gran Castelli –juusto. Se tarttui raastimen pohjaan niin tiukasti, että se piti kaivaa veitsenkärjellä erikseen jokaisesta uurteesta. Siitä huolimatta olen todella tyytyväinen. Käyttökelpoisuuden lisäksi oranssinvärinen lautanen on kaunis esine.

Tein sillä kerran iltapalan uunissa. Vähän inkivääriä, mantelia, oliiviöljyä, katkarapuja ja päälle parmesania. Suosittelen!