musiikki

mehukkaimmat Juicet yksi

Listaan tähän kymmenen Juicea, jotka kuplivat elävimpinä suussani ja mielessäni. Kappaleet ovat 1970- ja 1980 -luvuilta. Kuulin Marilynin saman vuonna, kun opin laittamaan sormet limittäin otelaudalla. Alla olevat biisit eivät ole hittikamaa kansalle. Mutta mulle kyllä. Joensuun Kimmelissä 2002 kuulin Juicea ainoan kerran livenä. Silloin oli mehu laimentunut.

Apuna tätä kirjoittaessani olen käyttänyt Antti Heikkisen Juice -elämänkertaa Risainen elämä ja Ylen suvereenia äänitearkistoa, jonka linkki on tässä.

Afroditen poika. Ensimmäisiä lauluja, jotka opin soittamaan kitaralla. Sanoituksen kohta ”pukeudun kunnes olen alaston”, sai 16 vuotiaan pojan haukkomaan henkeä. Vastakohtien hedelmällinen, mieltä vaivaava ja ajatuspolkuja luova neljän sanan merkityksiä notkuva riimi. Muistan, miten lauloin tätä lakki takaraivolla ruskeasilmäiselle tytölle rovastikunnallisessa isoskoulutuksessa Nastolassa. Silloin ei ollut kännyköitä, yhteys jäi tuohon hetkeen. Unohdin hatunkin leirikeskuksen hattuhyllylle. Vuosi oli 1974 ja albumi Per Vers runoilija.

Per Vers runoilija. Saman älppärin nimikappale. Mikko Alatalon falsettia parhaimmillaan kauneuden ja särön rajamailla. ”Ei tärkeää se ole, mä miksi lähden, on tärkeää vain se, mä miksen jää.” Näkökulman avaus on vaikuttava. Se pätee kaikkiin siirtymiin.

3.30. Vasurin sormet ruvella harjoittelin näppäilemään kauniin melodian. Cis –sointu barrena ensimmäiseltä nauhalta venytti sormet äärimmilleen ja kielien särinä vihloi korvia. Juicen sanoitusten uskonnollisista viitauksista tässä on suosikkini. ”Sinä olet palava pensas”, vertaa naista Mooseksen ja jumalan kohtaamiseen. Nainen on pyhä, koska on nainen. Näin vuonna 1975 albumissa Juice ja Mikko.

Minea. Mika Waltarin Sinuhen yksi teemoista on uskonnon järjetön vaatimus yksilölle. Suhde Mineaan jäi kauniiksi aikomukseksi. Pappeuden jättäminen ja avioero saivat minut laulamaan tätä ja pohtimaan elämäni mielekkyyttä. ”Ei vapahtajaa, ei, vaan vapautujaa, ei pyhittää, vaan elää elämää”, LP -levyllä Tauko 1, vuodelta 1978.

Tanssimaa. Muistan miten syvän masennuksen vuonna 1995 sopertelin itsekseni lappeenrantalaisessa yksiössä. ”Aina uuteen lauluun taipuu lamaantuneet huulet”, eikä minusta oikeasti ollut muuhun kuin tuijottamaan ikkunasta ulos. ”Se mitä ollut on, sä olevaksi luulet” riimitteli elämääni kohti osuvasti Leskinen vuonna 1979. Albumi oli Tauko 2.

Syys. Synkkäsävyinen Ajan henki –älppäri vuodelta 1981 sisältää helmen. Kutkuttava duurin vaihtoa molliksi kertosäkeen lopussa seuraa riimi ”sä olet siellä, minä täällä oon.” Asetelma, jonka tunnen toistuvan. Duo Oranssi harjoitteli tätä vuonna 2013 kaksiäänisenä ja hengästyin joka kerta. Suunnittelemamme Juice-konsertti ei toteutunut mutta harjoittelu oli täyttä kamaa.

Do the stönö. Juicen uuden orkesterin Grand Slamin keikoilla kuultiin paljon riemastuttavia välipaloja, joista tämä biisi on yksi. Se julkaistiin singlenä vuonna 1982. Stönö ei ole oikein mikään ja se on kaikki. ”Ilo irti ja hymyä huuleen, vaikka virtsaatkin vastatuuleen.” Sitäkin on tullut kokeiltua. Nuorempana kuivemmilla kengillä.

Risainen elämä. Anssi Tikanmäen sovitustyö tekee sen kauniiksi. Albumi on Boogieteorian alkeet ja vuosi 1983. Mitä muuta on elämä? Eikö se juuri siksi ole elämisen arvoista? Pirstoutumisen, uudelleen aloittamisen ja uudistumisen kehä pitää herkkänä ja vireänä.

Mimosan hipiä. Helsinki talvella 1986, ensimmäinen papinvirka Töölössä. Somaattisia oikeita, työuupumusta, aavistuttavat merkit siitä, että olen valinnut työn jotain muuta kuin itseäni varten. Lauloin tätä itsekseni ääneen ratikassa Mannerheimintiellä, kun kellertävät valot vilistivät märässä asfaltissa. Laulu oli tuore, edelliseltä vuodelta ja albumi Pyromaani palaa rikospaikalle. Sytyttävä sanaleikki.

Laulu. Juicesta on luotu mielikuva sanoittajana mutta hän on myös monipuolinen säveltäjä. Runoilija ja akateemikko Martti Haavio alias P. Mustapää rakastui runoilija Aale Tynniin ja kirjoitti Laulun vuonna 1947: ”Olet kaunein mitä tiedän, olet kaunein mitä on.” Juicen henkeäsalpaavan pelkistetty sävellys julkaistiin älppärillä Minä, vuonna 1987. Aurikoisena kesäiltana Pyhäjärven rannalla kahdeksan vuotta myöhemmin lauloin sitä pienelle joukolle. Mukana oli sielukas runoilijanainen, josta tuli sittemmin vaimoni.

Sydämellistä ja syvämietteistä juhannusta Sinulle!!

comments powered by Disqus