lapsiperhe

Äidin kesälomakrapula

Noniin, vihdoinkin! Nyt saat syksy luvan tulla, koska kesälomareissu saatiin tehtyä hyvin onnistuneesti. Ah, miten onnistunut olo nyt onkaan ja lapsetkin on erittäin tyytyväisiä kesän odotettuun kohokohtaan. Nyt kun rahat on mennyt ja matkaväsymys melkein kohta selätetty, onkin hyvä kirjoittaa pieni kuulumis postaus aiheesta.

Elikkä niinkuin vähän avasinkin reissun päämäärää viime kirjoituksessa niin tosiaan tämän kesän reissu tehtiin Turkuun. Tuonne ihanaan kesäiseen kaupunkiin, ihanien ihmisten keskelle.

Pientä haastetta ajateltiin silloin ottaa heti alkuun ja varattiin junaliput aamun ensimmäiselle lähdölle. Tämä tarkoitti käytännössä sitä että meillä herättiin sinä yönä (aamuna) jo klo 03.00 että kerkeämme junaan. Meiltä matkaa siis asemmalle on melkein 40 kilometriä joten jo pelkkään sinne menemiseen sai varata hetken aikaa. Tietenkin myös neljän lapsen herätykset ja valmiiksilaitot yms muut jutut tarvitsivat sen ns, turva ajan. Lapset oli tietenkin matkasta sen verran innoissaan että aamun lähtö hoitui ilman ongelmia. Väsyneitähän he olivat tietenkin, ihan niinkuin me aikuisetkin. Meillä aikuisilla meni pakkaamis jutuissa yms muissa hommissa vielä myöhään joten sinä yönä ei tullut nukuttua varmasti tuntia pitempään. Hyvällä suunnittelulla koko homma onnistui siis oikein hyvin ja pääsimme matkaan ajoissa. Junassa meitä odotti perhehytti jossa vauvan kanssa matkustaminen oli oikein helppoa ja mukavaa.

Aikaisen lähdön myötä siis saavuttiin perillekkin aikaisin. Tosin kylläkin väsyneinäkin, junassa nukkuminen kun ei ole oikein minunkaan juttu. Niinkun ei nukkuminen ylipäänsä :D

Ensimmäisenä päivänä siis oltiin vaan ja levättiin siskoni luona. Lapset riehui ympäriinsä ja leikkivät serkkujensa kanssa. Illalla minä ja mies lähdettiin vähän nautiskelemaan turun illasta veljeni ja hänen kihlattunsa kanssa, siskoni jäi hoitamaan lapsia. Ilta oli oikein mukava,mitä nyt itse olin hyvin jumissa väsymyksen takia edelleen. Meille sattui sillekkin illalle todella ihana ja lämmin ilta ja yö. Istuskeltiin siis aurajoen rannassa jokilaivassa ja jossain vaiheessa käytiin istuskelemassa jollain kalliolla ja kuuntelemassa metsän toiselta puolelta kaikuvaa Juha Tapion keikkaa.

Seuraavana päivänä sitten päätettiin lähteä Turun linaan kierrokselle. Tämä oli se juttu mitä vähän itse odotinkin, viimeksi kun käytiin Turussa miehen kanssa, niin oltiin kaikkien ihanien ihmisten kanssa brunssilla siellä linnassa. Sillon harmittelin vähän kun ei keretty kiertää linnaa, meillä alkoi sillon nimittäin kotimatka heti brunssin jälkeen. Nyt sitten kerettiin, ihan ilman kiirettä. Taas oli oikein lämmin päivä ja linnassa oli välillä erittäin lämmin. Kannoin vauvaa manducassa selässä ja siinä tuli kyllä molemmille niin kuuma että manducan riisuin hyvin äkkiä pois päältä. Kannettiin sitten miehen kanssa vuorotellen vauvaa sylissä ja vauvakin oli oikein tyytyväinen ja katseli linnaa ihmeissään. Isotkin lapset tykkäsivät oikein kovasti, linna oli oikein jännä ja kysymyksiä sateli joka suunnasta kokoaika. Jännimpiä taisi olla sen aikaiset vankityrmät. Kyllä se kieltämättä sai vähän omankin olon mietteliääksi siinäkohdin kun näki sen ”vankireijän”, itseasiassa sinne katselu tuntui ihan aidosti pahalta. Linnassa oli myös mukavasti huomioitu lapset. Siellä oli todella vähän semmoista mihin ei missään nimessä saanut koskea, siellä oli myös huone missä lapset saivat pukeutua prinsessoiksi ja ritareiksi. Museo osuuskin oli toteutettu ihan hauskasti ja sieltä löytyi lasikoppeja missä oli mm, eri aikakausien pukeutumistyylejä yms. jossain kohti linnaa oli myös sisustettu osuus, paljon huoneita oikealla sisustuksella. Oli outoa ajatella että oikeasti joskus on asuttu noin synkällä ilmeellä. Mutta niin, Turun linna, mahtava paikka! Ehdottomasti kaiken sen lippurahan arvoinen, liput ei olleet etes mitenkään kovin kalliit joten maksu vaiheessa ei tuntunut etes pahalta.

Kolmantena päivänä tehtiin se pakollinen ikea reissu. Niin ja ne pakolliset lihapullat. Tälläkertaa yllätyin positiivisesti siitä kun seinässä luki ”lapset syövät ilmaiseksi jokapäivä” enpä muista milloin olisin saanut ruokaa noin paljon noin vähällä rahalla jossain valmisruoka paikassa. Lihapullat syötiin ja todettiin että noh, kyllä siellä kerran vuodessa kannnattaa käydä vetämässä ne kuuluisat pullat. Itse henk koht en niitä useammin söisi :D ikean puolukkahillo kyllä saa korkeat pisteet kuitenkin, niin ja ne ranskalaisetkin oli oikein hyviä. Ikeasta ei hirveästi ostettu mitään, jotain pientä vauva juttua vain. Olishan se koko paikka ollut täynnä kaikkea mitä minä olisin halunnut, onneksi kuitenkin oltiin junalla liikenteessä niin en päässyt tuhlaamaan rahojani sinne. Ikean jälkeen jatkettin shoppailureissua, käytiin kirpputorilla ja sieltä mentiinkin kauppakeskus myllyyn. Lapset tuhlaili rahojaan innoissaan. Siellä meillä menikin sitten niin myöhään että lähdettiin ruokakaupan kautta siskoni luokse pistämään lapset yöunille.

Neljäs päivä.... superpark. Eli sisäaktiviteettipuisto joka sijaitsee kylpylä caribian rakennuksessa. Tämä oli se juttu mitä lapseni, ja siskoni lapset odottivat innolla. Okei, ehkä me aikuisetkin.

Ennen parkkiin menoa syötiin ravintolassa. Lapset ei meinannu pysyä nahoissaan odotellessaan meitä.

Ensinnäkin, haluan sanoa sitä että noh, hinnat. 17 euroa ranneke. Per ihminen. No okei, vauva oli ilmainen. Niin ja sitä että virheellisesti paikkaa mainostetaan koko perheen paikaksi. Tätä se ei todellakaan ole.

Paikkahan oli siis todella kiva ja todella öö.... vauhdikas? Ja pieni? Paikka oli siis todella kiva ja tekemisen keksiminen ei ollut kertaakaan ongelma. Paitsi yksi vinkki, älkää menkö sinne vauvan kanssa. Se ei ole todellakaan suunniteltu niin että vauvan kanssa siellä voisi olla. Siellä ei itseasiassa ollut yhtään paikkaa missä olisi voinut etes istuskella vauvan kanssa. Muutenkin käytävät oli sen verran pieniä että rattaat oli kokaika vain edessä. Vauvaa ei voinut laskea hetkeksikään minnekkään koska yhtään rauhallista nurkkausta ei ollut missään. Vauvan sylissä kantaminenkin oli haasteellista juuri käytävien ahtauden takia, siellä kun luonnollisestikkin porukka sinkoili paikasta toiseen niin ei ollut mukavaa väistellä vauva sylissä kaikkia. Oikeastaan siis jos sinulla on vauva, niin älä mene koko paikkaan vaan odota että vauva on vähintään 3 vuotias, mielellään jopa vanhempikin. Itseäni henk koht harmitti todella paljon se minkä kuvan olin saanut mainoksista. Vaikka siis isot lapset varmasti leikkivät koko rahan edestä niin minun mielestäni kyseisessä paikassa oli erittäin huonosti otettu huomioon ylipäänsä perheet kokonaisuutena. Eli siis voin kokemuksesta kertoa että angry birds activity park vuokatissa on noin sata kertaa parempi paikka kun tuo Turussa sijaitseva super park näin äidin näkökulmasta. Isoille pojillehhan tuo oli tehtykkin, ei vauvoille ja prinsessoille ;)

No mutta niin, se oli siis kuitenkin ihan jees paikka ja pääasia oli että lapset tykkäsivät. Siellä kuluikin mukavasti sitten koko päivä ja lapset nukahtikin sen päivän iltana yllättävän helposti.

Viidentenä päivänä suunnattiin sitten sinne kupittaan seikkailupuistoon. Ilma oli oikein kiva, ei liian kuuma eikä liian kylmä. Sitä paikkaa on monesti kehuttu joka paikassa ja olen itsekkin siellä lapsena leikkinyt. Toki koko puisto oli omasta lapsuudestani muuttunut todella paljon mutta kyllä minä sen vielä tunnistin. Paikka oli oikeasti tosi jees, ihana kun siellä oli lapsilla myös mahdollisuus läträtä matalassa vedessä ja muutenkin mahdollisuus oikeastaan tehdä mitä vain! Suosittelen todellakin kaikille lapsiperheille tätä paikkaa! Ilta sitten huipentui siihen kun käytiin ilta uinnilla jossain uittamon? Jotain rannalla uimassa. Rannalla oli saunomis mahdollisuus ja muutenkin hiekkarannalle oli tehty myös lapsille kiipeily virikkeitä. Siellä ei viihdytty hirveän kauaa koska illalla oli jo aika kylmä ja tuuli kovaa. No kuitenkin se meri, voiko siitä olla tykkäämättä? Ei todellakaan voi. Itse en kylläkään uinut, sen verran nössöilin ja tyydyin vaan katselemaan lasten uintia ja syömään patonkia rannalla. Syömisestä puheenollen, tämän viidennen päivän aamuna maistelin oikeaa sushia. Juu ei ollut minun juttu ei :D 11v poikani sen sijaan veteli sushia kun vanha tekijä.

Kuudentenä päivänä otettiinkin sitten rennosti ja pakkailtiin tavaroita ja shoppailtiin oikeastaan koko päivä. Esikoinen oli veljeni kanssa elokuvissa ja jossain, hän itseasiassa vietti ihanan veljeni kanssa monena päivänä paljon aikaa jossain ihastellen Turkua moottoripyörän kyydissä yms. hän ei itseasiassa ole etes paljastanut kaikkea mitä ovat tehneet tuon reissun aikana. Kivaa heillä on vissiinkin ainakin ollut koska poika haluaisi jo heti takaisin.

Otettiin sitten vielä loppuhuipennukseksi sellainen loppuhaaste että varattiin taas junalähdöistä se aikaisin lähtö. Tällä kertaa se itse lähtöaika ei ollut niinkään haastellinen vaan jänitystä toi matkaan se että tiedettiin pasilassa meitä odottavan vain 6 minuuttia kestävä junan vaihto. Neljän pienen lapsen kanssa ajatus tuntui todella jännittävältä etenkin kun tavaraa olikin yllättäen enemmän mukana pois lähtiessä kun tullessa. Hyvällä suunnittelulla tuo vaihtokin onnistui näppärästi. Vauva heitettin manducaan, 5 vuotias rattaisiin ja lapsille annettiin ohjeeksi se että kukaan ei sano mitään vaan kaikki menee täysillä, valitetaan kaikesta vasta junassa. Tää oli tosihyvä suunnitelma, me nimittäin kerettiin. Mutta voin sanoa että jos oltaisiin yhtään hidasteltu niin ei todellakaan oltais keretty. Oltiin taas nukuttu se ihana tunti yöllä joten junamatka menikin oikein näppärästi torkahdellen vauvan nukkuessa manducassa. Lapset oli siis tietenkin nukkuneet vähän pidemmät yöunet mutta ei kovin paljoa pidemmät. Eivät meinanneet malttaa nukkua ollenkaan vaan vielä piti loppuriehumiset tehdä serkkujen kanssa. Tälle kotiintulo matkalle ei saatukkaan perhehyttiä joten oltiin siellä leikkivaunussa, vaikka olikin ihan järkyttävä meteli niin ihan hyvä valinta sekin. Ainakin 5 vuotias tykkäsi kun sai leikkikavereita paljon matkan aikana.

Koko reissusta jäi siis todella hyvä fiilis. Jäi semmoinen fiilis että mielellään lähtisin vaikka heti uudestaan. Jännitin siis tosiaan itse junamatkustamista tosi paljon mutta olen erittän tyytyväinen että näin monen pikku riiviön kanssa junajututkin voi oikeasti onnistua hyvin.

Monet kerrat tuon viikon aikana kävellessä turun torilla mietin sitä että miksi minä asun täällä enkä Turussa. Olen siis syntynyt Turussa. Ja vaikka olenkin asunut melkein koko elämäni täällä niin aina Turussa ollessa tunnen olevani kotonani. En tiedä johtuuko se sisaruksistani vai siitä että siellä elämäni on alkanut. Monet vuodet olen haaveillut siitä että joskus muuttaisin sinne. Ja ehkä joskus vanhana ja eläkkeellä ollessa asunkin siellä, toivottavasti jo aikaisemmin. Kun saavuttiin Joensuun juna-asemmalle ja väsyneenä istuin autossa kotimatkalla tunsin tietynlaista haikeutta. Mulla oli todella paha mieli siitä että palaan kotiin,tänne maalle ja normaali arki alkaa. Tunsin jonkun oudon yksinäisyyden tunteen palanneen samointein koko kehooni. No, se oli ehkä vain väsymyksen joku sivuoire (toivottavasti). Päiväunien jälkeen tunsin taas itseni omaksi itsekseni ja päätin sopeutua siihen että näin on nyt. Ei, se ei johtunut siitä että palasin kotiin, se johtui siitä että annoin luvan itselleni myöntää että syksy on tulossa.

Tämmöisen touhukkaan reissun jälkeen on pakko sanoa että keho käy kovilla. Kun on nukkunut liian vähän, syönyt ”lomamässyä” ja muutenkin käynyt ylikierroksilla niin väsymys eli ”loma krapula” on varma vieras. Vähän kun olisi käynyt baarissa, päätä särkee, koko elimistö on yliväsynyt ja pankkitili hyvin kärsinyt,korvissa soi ja kädet tärisee. Nyt seuraava lääke on lepo ja neste. Niin ja hetken paikallaan olo ja hiljaisuus sekä henkinen valmistautuminen arkeen. Lapsista lähti muuten aika kova meteli koko reissun ajan kun he riehuivat serkkujensa kanssa :D

henkisesti olo on kyllä huippuhyvä. Oikeesti aivan mahtava reissu ja ihanaa että sain tehdä tuon reissun niin että sain viettää aikaa minulle todella tärkeiden ihmisten kanssa. En olis voinut toivoa parempaa. Odotan innolla jo seuraavaa reissua. Seuraava reissu onkin sitten ehkä jo joulukuussa tai aikaisemmin kun 5 vuotiaalle tyttärelle saapuu postissa husukeen kontrolliaika :)

Nyt sitten tosiaan levätään vielä ainakin tämä päivä. Maanantaina sitten aloitetaan jo arjen harjoittelu lasten kanssa. Luvassa onkin jännä muutos kun koulut alkaa jo 16.8. Tämän eskarilaisen kanssa etenkin harjoitellaan nyt ensi viikolla eskarimatkaa ja koulun aikatauluja sekä aikaisin heräämistä ja aamutouhuja. Tervetuloa arki, me ollaan jo valmiita :)

comments powered by Disqus