suolistosairaudet

Eroon ruokarasismista

No niin, nyt on ensimmäinen eskari/kouluviikko takana. Hyvin meni kaikki ja kaikilla on hyvä mieli siitä että arki on palannut melko normaalina takaisin risaisen kesäloman jälkeen. Uudella eskarilaisella on mennyt nämä ekat päivät oikein hienosti. Joka aamu on jaksettu nousta intoa pursuen ja valmiina lähtöön oltu jo hyvissäajoin. Pitää nyt vähän nauttia näistä innokkaista nopeista aamuista, tiedän että kun aikaa kuluu niin lähdöistä tulee osittain hankalia. On ollut tosi mukavaa tälleen äitinä huomata että leikit ja kaikki on lähtenyt hyvin käytiin. Pelkäsin nimittäin kovin myös sitä että tyttö ujostelee yksinään jossain nurkassa uskaltamatta ottaa kontaktia muihin.

Isoilla lapsilla on alku sujunut myös hyvin. Eskarilaisen intoa aamuisin ei heissä näy, sängystä ei pompata iloisena huutaen ”jee kouluun” vaan sängystä nousut on hitaita mutta onneksi kuitenkin toimivia.

Olen huomannut myös että eskari/koulupäivien jälkeen lapset on kotonakin olleet huomattavasti rauhallisempia kun kesällä. Iltaisin myös huomaan jo hyvissäajoin väsymyksen merkkejä ja nukkumaanmenostakin on tullut huomattavasti helpompaa. Ei ehkä vieläkään täysin helppoa, mutta helpompaa kun kesälomalla. Nyt ei tarvitse enää sanoa kun vain 35... 10 kertaa että nyt päät tyynyihin ja suut kiinni ja nukkumaan. Lapset myös nukahtaa nopeammin taas mitä lomilla.. koulu on väsyttävää, muistan sen itsekkin.

Itse painiskelin asenneongelman kanssa tuota ruokapuolta kohtaan. useana päivänä olin hyvin iloinen että olen ottanut haasteeksi ruokavalion mitä suuri osa suolistosairaista on monesti ehdottanut. Kuitenkin osa päivistä masentelin sitä kun en voikkaan enää syödä mitään mitä haluaisin.

Hölmösti siis luulin että en voi syödä mitä haluan. Kuitenkin pohtiessani elämän suuria kysymyksiä tulin tulokseen että niinhän minä teen, syön juurikin niin kun haluan. Pohjimmiltani en halua syödä maitotuotteita ja gluteenia koska tiedän sen huonontavan oloani. Yksinkertaista.

Kun tulin sinuiksi ruokani kanssa, alkoi tietenkin suuri suunnittelu siitä miten toteutan tätä helpoiten. Koska olen usean vuoden miettinyt ja ajatellut, että joskus kokeilen kyllä maidotonta ja gluteenitonta ja olen aina jättänyt sen ajattelun siihen, todetessani että se on aivan hirveän hankalaa ja vaikeaa niin päätin nytten että se ei sitä ole. Hankalinta on sisäistää se että, se ei oikeasti ole niin hankalaa.

Tietysti pientä lisähaastetta tekee tämän kylän pikkuruiset kaupat, joissa ei valikoima tietenkään ole yhtä laaja kun isoissa kaupungin kaupoissa. Kaupunkiin en kuitenkaan ole vielä uskaltanut lähteä, joten olen kylmästi totutellut tällä valikoimalla mitä täältä voin löytää. Ja kun päätin että en tee itselleni tästä ruokahommasta mitään suurta numeroa niin olen erittäin positiivisesti yllättynyt kuinka helposti kaikki on käynyt. Melkeimpä kun itsestään.

Pakko vielä kirjoittaa että, en ole tosiaan ollu vielä gluteeniton kun reilu viikon ja täysin maidoton sen pari viikkoa. Ja melkein maidoton olin jo aiemmin. Eli en siis todellakaan ole mikään ammattilainen mutta olen pärjännyt jo viikon. Hyvin. Todella hyvin.

Ensimmäisenä mulla oli tietenkin todella vaikeaa ajatella että voisin tottua mihinkään makuihin. Yllätyin siitä miten nopeasti ihminen voi tottua makuihin, mitä ei ole tottunut maistamaan. Oon juonut kuitenkin kahvin seassa maitoa jo 13 vuotiaasta asti.. eli 17 vuotta. Makuero oli muuten todella suuri kun vaihdoin kahvin seassa olleen maidon kauravalmisteeseen. Eka kerta oli suorastaan kamala.. en ole siis tykännyt ikinä kermastakaan kahvin seassa ja sitä voisi ehkä vähän verrata jopa siihen. Maistoin kaura”liman” kokoaika kahvista läpi ja kahvi muuttui todella oudon tuntuiseksi ja makuiseksi. Se oli kyllä siis ihan hyvää.. ihan jees, on ehkä kuvaavampi sana. Mutta se ei ollut sellaista mihin olin tottunut. Se oli todella ahdistava ajatus että kahvini maistuisi tästä lähtien aina tuolta. Kahvilta jonka sekaan olisi heitetty kermaan keitettyä kaurapuuroa. Hyi.

Itseasiassa jo saman päivän aikana kuitenkin totuin siihen ajatukseen että tältä se sitten maistuu.

Ihan parissa päivässä olin jo niin tottunut makuun että en enää tajunnut sen sisältävän mitään outoa.

Nykyisin en enää huomaa että se olisi millään tavoin erillaisempaa kun koskaan ennen.

Yhtenä päivänä kuitenkin jotenkin jostain vanhasta tottumuksesta kaadoin maitoa kahviini, en tajunnut sitä itse ennenkun hörppäsin ekan hörppäsyn. Ensimmäinen ajatukseni olikin se että ”hyi, miksi tämä maistuu tältä, mikä kahvissa on vikana” sylkäisin kahvin suustani lavuaariin ja kaadoin kahvin pois.En enää oikeastaan tykännytkään kahvin mausta maidon kanssa. Tää oli ehkä se hetki kun tajusin miten nopeaa makuihin oikeasti tottuu kun vaan maistaa niitä päivittäin. Nyt en enää yhtään ihmettele vauvojen reaktioita uusiin makuihin.

Kahvissani käytän kaura"maitoa" joka on tehty ihan kahvin sekaan ajatuksella. Tuote on siis Oatly ikaffe, vaahtoutuva kahvi"maito". Tuote on tehty ajatellen erikoiskahveja, sen saa vaahdottumaan nopeasti ja hyvin jolloin se vastaa ulkonäöltä ja koostumukselta erikoiskahveissa olevaa maitovaahtoa.

Gluteenittomista tuotteista en ole kokeillut vielä mitenkään erityisen montaa. Haastetta tekee se että, meidän kaupan valikoimissa useimmat gluteenittomat tuotteet sisältää maitoa.. ja maidottomat tuotteet sisältää gluteenia. Olen kuitenkin löytänyt jo muutaman tuotteen joita tulee varmasti käytettyä usein.

Löysin kun löysinkin maidottomia ja gluteenittomia sämpylöitä. Hinta oli aika hurjahko mutta tuote oli todella hyvä. Kyseessä oli pakaste jossa on neljä sämpylää. Porkkana-kaura sämpylät. Merkkiä en muista nyt mutta merkiltää se oli sama kun suurinosa s-marketin gluteenittomista pakasteista. Myös lihapiirakka pakasteen sillon löysin, mutta siitä en sano mitään. Koska mulle on opetettu että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin on parempi olla vain hiljaa.

Gluteeniton spagetti. Epäilin aluksi että ei se voi maistua millään tavoin hyvälle. Onneksi kuitenkin ostin sen ja maistoin ennakkoluuloista huolimatta. Yllätyin positiivisesti, en itseasiassa oikeastaan huomannut eroa normaaliin spagettiin muuta kun värissä ja ehkä vähän jaihomaisessa koostumuksessa. Täydellinen tuote! Pääsi ehdottomasti mukaan meidän keittiön normaaliin ruoka valikoimaan.

Gluteenittomat näkkärit. Kannattaa maistella. En tiedä onko mulla makuaisti mennyt lopullisesti, mutta ei sekään eroa paljoa siitä mitä on jo koulu ajoilta opetettu syömään. Väri tietenkin oli vaaleampi ja koostumus ei ehkä ole niin rapsakka kun normi näkkäreissä.

Yksi mikä minulle on ollut ehdottomasti vaikeinta maidottomuudessa on juustot. Oon ollut aina todella kova erikois juustojen ystävä. Rakastan kaikkea erikoisia juustoja ja nautin joka ikinen kerta jo pelkästään nähdessäni aitoja oikeita juustohyllyjä. Siis semmoisia mitä on mm, citymarketeissa. Ajattelin tietenkin täydellisen maidottomuuteni aloitettua sanoa hyvästit itkusilmässä kaikille juustoille. Mielessäni kuitenkin pyöri ilkikurinen ajatus kokemuksesta vegaaneille tarkoitetun juuston maistamisesta. Tunsin kuitenkin aitona juustojen ystävänä jo pelkästään ajatukseni olevan hyvin syvä loukkaus juustoja kohtaan joten hylkäsin ajatuksen. Juusto... mikä ei sisällä millään tavoin juustoa, tai etes mitään ainetta mitä juustoissa ikinä on, on mielestäni melkein raiskaus kyseisiä tuotteita kohtaan.

Onneksi tulin järkiini. Olin sittenkin vielä kovempi juustojen ystävä mitä luulin. Jääkaapissa koreilee tällä hetkellä vegaaneille tarkoitettu ”juusto” mikä ei siis ole juusto. Eikä sisällä aineita mitkä ovat lähelläkään juustoa. Tietenkin eka maistelukerta oli hyvin pelottava, mutta oikeasti en löydä mitään negatiivista sanottavaa kyseisestä tuotteesta. En mitään. Koostumus on melkein sama kun oikeissa juustoissa, ehkä hieman öljyisempi. Maku.. maku on hyvin mieto mutta oikeasti hyvin juuston kaltainen. Vaikka tuote on ehkä tarkoitettu ennemminkin raasteeksi niin juustohöylällä siitä sai aivan normaaleja juustosiivuja. Lapsetkin söi ruuassaan tätä juustoa. En paljastanut juuston olevan mitenkään erikoisempaa kun ennen. Kyselin vasta ruokailun loputtua heiltä että mitä tykkäsivät. Lasten mielipide oli että juusto on mukavan mauton mutta hyvä. Eivät meinanneet uskoa kun kerroin että kyseinen tuote ei sisällä juustoa ollenkaan eikä itseasiassa etes ole juustoa..

Tänään tehtiin sitten lasten kanssa ruuaksi tortilloja. Ihme kyllä jopa pienestä lähikaupastamme löytyi vehnättömiä maissitortilloja. Suloisen pikkuisia vauvatortilloja. En voi vaan ymmärtää että miksi ihmeessä niistä on tehty niin kamalan pieniä. Paketissa oli tortillalettuja 12 kappaletta. En tiedä millä ajatuksella ne on tehty kokonsa takia. Miksi ihmeessä ne ei ollut isompia ja vaikka määrä olisi sitten ollut pienempi?? En ymmärrä. No, kaikkihan sanoo että koolla ei ole väliä, joten kokeiluun meni. Tortillaletut on aika tönkköjä eikä haju miellytä yhtään. Ensin tuli hajusta olo että niitä ei tee mieli laittaa suuhun. Lettujen täyttö oli kokonsa vuoksi vähän hankalaa ja letut halkeili kuivuutensa vuoksi vähän vaikealla tavalla. Maku oli kuitenkin oikein hyvä, ihan välttävä. Koostumus vaan vähän eri kun normaaleissa tortilloissa tietenkin. Makunsa puolesta ja suloisuutensa puolesta tämäkin tuote pääsee ehdottomasti uudelleen ostoslistalle! :) Tortilloissa yleensäkkin mietitytti myös kastike. Meillä yleensä jos syödään tortilloja niin laitetaan väliin kermaviilipohjainen dippikastike. Tälläkertaa sekoitin valmismaustepussin maustamattomaan soija jugurttiin. Pelkäsin makuelämyksen koko tortilloista menevän aivan pilalle uusien lettujen ja kastikepohjan takia. Itseasiassa en ole ikinä tykännyt soija tuotteistakaan. Kannattaa kokeilla. Etenkin valkosipulidippi peitti hyvin alleen soijan maun, dippi oli miellyttävän tuntuista suussa ja hauskan paksuhkoa. Tuli hyvä mieli. Taas minulla on yksi ruoka lisää mitä syön. Aivan normaali tilanteissa muiden kanssa sen kummemmin välittämättä siitä että, tuotteet on tehty eri aineista kun muiden.

Listaa en enempää jatka nyt tälläkeraa enempää. Tottakai kerron tulevaisuudessa mielelläni vinkkejä jos joku aloitteleva maidoton tai gluteeniton haluaa kuulla! Rohkeasti sitten vaan viestiä vaikka sähköpostiin tai ihan minne vaan ja kysymystä jos siltä tuntuu, autan todellakin mielelläni sen mitä kykenen.

Tämä postaus ei ole tehty yhteistyössä sitten minkään tuotteen/merkin kanssa. Halusin sen kertoa tähän loppuun koska postaus saattaa olla vähän sen oloinen. Nämä kaikki tuotteet olen ihan itse hankkinut oman mieleni mukaan ja olen maksanut tuotteista ihan normaalisti :)

Kaikista hauskinta mulle itselleni tämän ruokamuutokseni aikana on ollut huomata se miten hirveäruokarasisti olenkin ollut tajuamatta sitä itse. Mulla on ollut aina kovin negatiivisiä ennakkoluuloja maidottomia ja gluteenittomia tuotteita kohtaan ja olen elänyt ajatellen niistä vain pahaa. Onneksi heitin ennakkoluulot pois... vaikkakin ehkä vähän pakkokin oli, mutta loppupeleissä tein kuitenkin päätökseni ihan itse, ilman mitään todettuja allergioita tai ilman todettua keliakiaa. Sitähän en siis tietenkään vieläkään tiedä auttaako tämä ruokavalion suuri muutos terveydentilaani mitenkään. Sen näkee sitten myöhemmin. Kuitenkin voin nyt jo kertoa että pieniä muutoksia olen huomannut, en tiedä onko ne sattumaa vai ruokavalion aikaan saamia. Olen pikkuhiljaa huomannut että olen päässyt yli nyt pahimmasta hetkestä, siitä mistä kirjoitinkin, kun kaikki tulee vaan ulos jotain kautta mitä syön. Nyt olo on ollut suht hyvä. Ja olen jopa saanut tehtyä edistävän askeleen elämässäni, iseasiassa tänään. Kuulostaa varmaan tosi tyhmälle mutta mulle se on iso juttu että tänään söin ja lähdin suoraan ruokapöydästä noustuani pois kotoa. En kauas, mutta tarpeeksi kauas ja kaikenlisäksi tlanteeseen jossa olin sosiaalisessa tilanteessa minulle melko tuntemattomien henkilöiden kanssa . En muista milloin olisin uskaltanut tehdä niin että lähden heti syötyä pois turva-alueelta. En ainakaan vuoteen. Nyt uskalsin ja mitään ongelmia ei tullut.

Henkisestikkin olen tietenkin voinut nyt taas vähän paremmin kun fyysinen oloni on kohentunut. Vaikka taistelinkin ruokarasismia vastaan, niin tajusin taas hyvin yksinkertaisen pointin. Se että korvaavia tuotteita on tehty paljon, ei tarkoita sitä että tuotteiden kuuluisi maistua samalle. Eihän se ole etes mahdollista. Eikä muutenkaan järkevää. Vaikka tuote on eri kun mihin meidät on pienestä asti opetettu, voi tuote olla oikeasti hyvää. Eikä mitään ruokaa ikinä saisi arvostella vain yhden ensimmäisen puraisun jälkeen.

Koska olen todennut että, tämä gluteeniton ruokavalio on ehkä ollut minulle vain hyväksi, niin aion jatkaa tätä. Ehkä jopa sen kolme kuukautta mitä minulle on suositeltu...ehkä jopa pidempään. Tietenkin jos tämä on ongelmani kannalta paras ratkaisu, niin jatkan ehdottomasti niin kauan kun ikinä kykenen.

Alunperinhän minulla oli tarkoitus olla täydellisessä maidottomuudessa alkuun vain se pari viikkoa. Nyt kun olen ollut reilu pari viikkoa ja olo on hyvä niin miksi palaisin enää entiseen? Tässä asiassa ruoho olikin vihreämpää aidan toisella puolen....

comments powered by Disqus