joulu

Ihanat helpot piparkakut

Niin ne lumet sulivat täältäkin päin suomea yön aikana. Lumien lähteminen teki aikamoisen vaikutuksen valoisuuteen. Aamulla herätessä olin hyvin järkyttynyt ulkona vallitsevaan pimeyteen kellonaikaan nähden. Oli jotenkin tosi hassun tuntuista eilen illalla, kun yhtäkkiä vaan satoi kaatamalla vettä. Aamulla herätessä tosiaan näky oli hiukan surullinen. Pimeää, likaista, ja vain pieniä lumikasan loppuja ojissa. Oikeastaan tähän kun liittäisi auringonpaisteen, voisi kuvitella että kevät on saapunut. Itse en sinänsä lunta pahemmin kaipaa, mutta lumen tuoma valoisuus on hyvin virkistävää. Huomasin, että tänä aamuna lapsillakin oli vaikeuksia herätä, tai lähinnä tajuta kellon olleen jo niin paljon mitä se herätessä oli. Eskarilainen ei olisi halunnut laittaa ulkohousuja jalkaan kouluun lähtiessä, koska enää ei kuulemma olekaan talvi. Ulkohousut kuitenkin sujahti jalkaan ja koululaiset lähti normaalisti kouluun. Vauvan Taaperon kanssa ei lähdetty ulos heti aamusta, jäätiin odottamaan puheterapeutin kotikäyntiä, että saadaan sopimus asiat kuntoon. Ulos mennään sitten myöhemmin. Pakko mennä katsomaan miltä se löydetty leikkikenttä näyttää ilman lunta!

Ajattelin tulla tänne kirjoittamaan nytten ihan vaan niinkuin pipareista! Viime postauksessa kerroinkin että olin tehnyt pipari taikinan jääkaappiin odottamaan paistoa. Ja että, tarkoitus oli siitä taikinasta tehdä niitä pieniä söpöjä piparitaloja glögikupin reunalle. Vähän taikinan kanssa pelleillessä tajusin, että tämä ei ole sellainen taikina. Tämä on vain pelkkä piparkakkujen taikina. Siirsin siis paistamisen siihen että lapsetkin ovat mukana.

Eilen sitten otin taikinan jääkaapista. Ihana tuoksu! Koitin leipoa taikinasta ihania pieniä ohuita tähtiä. No eihän siitä mitään tullut, taikina oli aivan liian herkkää. Päässäni ajattelinkin ensin, että tästä taikinasta ei tule mitään muuta kun itku ja hermoromahdus, sekä paljon siivottavaa. Kuitenkin hetken pyöritellessä ja yrittäessä tajusin tämän taikinan pointin. Tosiaan, taikina on yli 70 vuotta vanha ohje, ja se on nimenomaan piparkakkujen ohje. Ei ohje mihinkään ohuisiin pikkuleipiin, vaan nimenomaan piparkakkuihin.

Koska tykkään päästä aina näissä pullantuoksuinen-äiti-jutuissa helpoimmalla kaavalla, valitsin tämän ohjeen kokeiluun siksi, kun tämän taikinan valmistus todellakin on helppoa ja nopeaa, ja siihen ei tarvita mitään kattiloita yms kuumennuksia.

Jos kaipaat ohjetta millä pipareista tulee niin alkuperäisen mummomaisen makuisia kun vaan voi olettaa, se ohje on tässä. Näitä syödessä tuli oikeasti sellainen olo, aivan kun olisin joskus oikeasti maistanut piparit lapsuudessani tällaisina. Ja kyllä, nämä oli niin hyviä, että altistin itseni tietoisesti gluteenille. Saas nähdä mitä tapahtuu. Lapsetkin rakastuivat näihin pipareihin ja olivat sitä mieltä, että nämä ovat ehdottomasti parhaimpia pipareita mitä ovat ikinä syöneet. Vaikka kaikki lapseni syövät varmasti aina kaiken missä on vähänkin sokeria, niin nyt kyllä tuo kehu tuli todella aidosti heiltä, ja uskonkin heitä, koska itse en ole ikinä ollut pipareiden ystävä ja nyt tunnen itseni noiden pipareiden parhaaksi kaveriksi. Näitä pipareita on oikeasti jo ihan ilo tarjota vieraille! Ja mieheni kehui näitä mm. lauseilla ”uskomattoman hyviä ” ja ”tältä pipareiden kuuluu oikeasti maistua”

Ohje on kirjasta, oi ihana joulukuu. Kirjassa kerrotaan tämän ohjeen olevan kirjan kirjoittajan isoäidin käyttämä resepti. Isoäiti on reseptin kirjoittanut nimellä Millerin rouvan piparit v.1941, kirjassa myös kerrotaan että heille on kuitenkin aina jäänyt salaisuudeksi se, kuka tämä mystinen rouva Miller on ollut.

250 g voita

2,5 dl sokeria

4 rkl siirappia

2 kananmunaa

5,5 dl vehnäjauhoja

2 tl kanelia

1 tl neilikkaa

1 tl soodaa

Vaahdota voi ja sokeri.

Vatkaa joukkoon siirappi ja kananmunat.

Lisää yhdistetyt kuivat aineet.

Laita taikina jääkaappiin lepäilemään yön yli. Ja se nyt ei oo niin justiinsa että onko siellä yhden vai kaksi yötä, joten älä tunne huonoa omatuntoa jos et kerkeäkkään leipoa suunnitelmista huolimatta.

Tosiaan, leipomiskohtaan päästyäni, luulin että taikinaa voi käsitellä samoin kun kauppojen kovia valmistaikinoita. Ei, ei voi. Tämä Millerin rouva on ollut varmaan hyvin herkkä leipoja. Itseasassa aloin epäilemään hänen olevan myös kiireinen kotirouva joka haluaa saada piparit nopeasti valmiiksi vain hutaisemalla kaulimella, mutta myös samalla erittän maistuviksi unelma joulupipareiksi.

Jauhoja ei kannata säästellä käsitellessä tätä taikinaa. Taikina kannattaa kaulita myös paksuksi. Ja tehdä mahdollisimman yksinkertaisilla muoteilla kuviot. Itse kun en perinteistä kukkakuvio muottia omista, otin ihan vaan snapsilasin ja tein sillä pieniä piparkakkuja. Itse jätin osan taikinasta ihan tahallaan vielä paksummaksi, että saan tehtyä tosiaan pikkuruisia suloisia piparkakkuja. Lapset leipoivat vähän isompia palloja joissa oli reikä keskellä. tekivät kuulemma jouludonitseja :)

Paistoin piparit ihan normaalisti 200 asteessa, muutamien minuuttien ajan.

Todella onnistunut lopputulos! Ei ehkä maailman kauneimpia, mutta ehdottomasti tähän mennessä parhaimpia mitä olen maistanut!

comments powered by Disqus