suolistosairaudet

Juttua syvältä sieltä. Ja vähän kotoakin.

Meillä kävi vähän inhottavasti ja loppuloman suunnitelmat muuttui. Meillähän oli varattuna ensi kuun alkuun se tytön leikkaus Helsigissä, joka siis huhtikuussa jo siirtyi flunssan takia. Ikäväkyllä se lykkääntyi nyttenkin isojen yöpymis ongelmien vuoksi. Uutta aikaa odotellaan nytten siis taas jännittyneinä. Toisaalta olo on taas hiukan helpottunut, mutta toisaalta vähän harmittaa.

Kurkistus sinne missä olen ollut?

Kotona. Olen ollut kotona kirjaimellisesti, muutamaa ulkona ja retkellä käyntiä lukuunottamatta. En ymmärrä mikä pöpö minuun oikein lopulta iski, ja sain kokea jonkun pitkäkestoisen flunssan joka vei kaikki voimat. Jostain kumman syystä nyt on mahakin sekoillut oikein huolella, joten jaksaminen tosiaan on ollut aika vaakalaudalla jonkun aikaa. Tuo suolijuttu, josta olenkin aikaisemmin kirjoitellut, saa mielialan hyvin herkästi ja nopeasti madaltumaan ja olon väsymään. Tästä seuraakin usein epätoivoinen kierre joka tyhmästi pistää ihmismielen uhmakkaaksi ja saa kokeilemaan tyhmiä asioita jotka varmasti pahentaa tillannetta...eli syömään esimerkiksi jäätelöä ja mansikoita ihan vain siksi, kun olo on kuitenkin jo valmiiksi huono niin miksi ei. Näitä päähänpistoja saakin sitten korjailla kauan ja kärsiä kotona pahentuneesta tilanteesta siinä pelossa, että muualle lähtiessä ei vessa olekkaan käytettävissä ihan milloin tahtoo.Jokainen kerta kun pikkuherkkissuoli jostain suuttuu, käyn läpi jonkinlaisen pakollisen masennusvaiheen, joka lopulta päätyy siihen, että järkeilen asian yksinkertaisesti. On surullista joka päivä ajatella ”joo, tänään uskallan syödä tätä koska huomenna ja ylihuomenna ei ole mitään pakollista menoa” Kuitenkin lopulta minulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Asian kanssa on joka ikinen kerta vain opittava elämään ja se on hyväksyttävä, että tämä on osa elämääni. Joko elän loppuelämäni masennuksen keskellä ripuloiden, tai hyväksyn ongelmani ja ripuloin hymyillen. Ja kyllä, edelleen tuntuu omituiselta kertoa näin henkilökohtaisia asioita, etenkin näin henkilökohtaisesta ja vaietusta aiheesta, toisaalta, miksi ei.. tämä on kuitenkin monien tuhansien ihmisten sairaus ja olen iloinen jos joku saa vertaistukea lukemalla juttujani. Aikaisemmin kirjoitettu ripulijuttuni löytyykin helposti täältä.

Meillä oli myös vieraita vähän kauempaa monta viikkoa. Saatiin tosissaan hypistellä pieniä vauvan vaatteita ja tavaroita, joita lähtikin meidän varastosta iso kasa pienelle käyttäjälle.

Meilläpäin on myös ollut hyvin kosteat ilmat, joten kesäiset rantapäivät ovat jääneet todella vähiin. Rannalla on käyty pari kertaa vain pikaisesti väsyttämässä lapsia. Itse en ole uskaltanut veteen kun vain nilkkoihin asti. Mutta! Ei se mitään! Oon todella innoissani! Tänä kesänä meidän perheen kesälomareissu on nimittäin kylpylässä! Koska säät on näin epävakaita, päätettiin pelata varmanpäälle ja lähteä pian koko lauman kanssa Cirque de saimaa- elämyskylpylään! Tämä tuleva reissu antaa kummasti potkua minullekkin ruveta laittamaan ruokajutut kuntoon. Haluan nimittäin todellakin olla kunnossa ja nauttia lomasta täysin ilman mahajuttuja.

Lapset ovat voineet hyvin. Hävettää myöntää, että puhelimella pelailu on tainnut olla tähän asti se kesän juttu. oon lipsunut pikkuisen liikaa puhelimen käytön rajoittamis asioista, ja nyt niistä onkin tullut melkein ongelma. Tässä asiassa on taas otettava itseään niskasta rajulla tavalla kiinni.

Isot lapset ovat tänä kesänä olleet myös leirillä. Tyttö yhdellä ja poika kahdella, joten ovat onneksi saaneet ulkoiluakin ihan telttailun muodossa. Pienimmät ovatkin sitten saaneet vähän valvoa myöhempään kun ennen, ja nyt taitaa olla rytmit vähän sekaisin meillä kaikilla. 

Meidän taaperokin on oppinut pienessä ajassa puhumaan lauseita! Nyt (vasta) ollaan oikeasti ruvettu miettimään pottakoulua. Tajusin, että en ole itseasiassa koskaan opettanut ketään lasta potalle.. en tiedä yhtään mitä tehdä. Esikoiseni oppi vain jotenkin potalle, toinen lapsista otti esikoisesta mallia ja oikeastaan osasi sen vaan heti. Kolmas oppi perhepäivähoitajalla...ja neljäs, apua minunko pitää osata opettaa? Eli otan ehdottomasti kaikki vinkit vastaan!

Laitetaas kaikille muillekkin laiskoille äideille (ja muillekkin) tähän loppuun pieni ilmainen vinkki! Yksi yö katsoessa mainoksia sattui bookbeatin mainos eteeni. Mainosten orjana hyppäsinkin katsomaan heti mistä kyse. Kaksi viikkoa ilmaisella kokeilu ajalla ilman sen kummempia sitoomuksia (uskon käsittäneeni oikein?) voi kuunnella/lukea kirjoja sen minkä kerkeää. Mikä ihana idea satujen kuunteluun! Itse olen ainakin maailman laiskin ihminen lukemaan lapsille tai itselle mitään, joten kirjat/sadut jää todella vähiin. Tästä on niin kätevää laittaa vaan satu kuulumaan. Kerrankin jotain muuta kun perus netfliksiä tai muita sellaisia. Kannattaa kokeilla!

comments powered by Disqus