huuli-ien-suulakihalkio

Leikkausmatkalla

Tässä sitä nyt sitten ollaan, virallisella leikkausmatkalla. Rintaa puristaa ja kovaa, tämä puristus ei sitten lopukkaan ihan hetkeen.


Syy muutaman päivän hiljaiselooni oli nuo mukavat lomapäivät Turussa mitä juuri vietettiin. Oli todella kivaa ja menoa riitti. Vauva oli aivan ihana ja vaikka vierastikin minua aika rajusti alkuun, tuli meistä lopulta ihan bestiksiä.


Turussa ollessa tuli käveltyä ainakin paljon. Lasten kanssa käytiin seikkailupuistossa, kaupoissa ja tuomiokirkossa.




Aikuisten kesken sitten vietettiinkin perjantaina mukava ilta. Istuskeltiin ja ihmeteltiin ihmisiä, juotiin hyvää juomaa ja nähtiin Mikael Gabrielkin. Eilinen sitten maattiin krapulassa oikeastaan koko päivä.

Todella mukava reissu. Nää Turun reissut on aina ihan parhaita ja oikeastaan jo niihin vaan yksinkertaisesti kuuluu se yksi hyvin paha krapulahetki :D


Tänään sitten tosiaan oli aika sanoa taas hetkeksi heipat Turulle ja aloittaa se virallinen leikkausmatka. 7 vuotias lähti eilen isänsä luokse Porvooseen nauttimaan isä-tytär laatuaikaa ja tulee huomenna aamulla suoraan lääkärikäynnille ja siitä hotelliin meidän kanssa. Tiistai onkin sitten se itse reissun pääpäivä.

Ite oon nyt jotenkin tosi sanattomalla päällä. Oon jännittänyt koko tätä leikkausreissua jo niin kauan ja niin paljon, että kaikki tuntuu epätodelliselta. Voi kun osaisinkin pukea sanoiksi kaikki nämä tunteet niin varmasti huutaisin nämä ulos. En oikeastaan osaa kuvailla tätä mitenkään muuten kun sanomalla, että tuntuu kuin joku olisi vetänyt jokaisen sisäelimeni ympärille tiukasti kelmua pyörittäen pikkuhiljaa kelmujen päitä niin, että sisäelimet menisi ruttuun vain enempi ja enempi ja enempi...