stressi

Milloin äiti rentoutuu?

Inhoan yli kaiken sitä, miten toimin stressaantuneena! Olipa asia mikä hyvänsä, en osaa käyttäytyä stressin aikana etes melko normaalisti. Kuten jo noissa kolmoishermosärky postauksissani olen kertonut, olen hyvä stressaamaan vaikka en saisi olla. Välttämättä en aina itse tunnista etes stressiä, pienet tuikkaukset oikealla puolella kasvojen alueella on yleensä se mikä minut saa havahtumaan todellisuuteen. Siinä vaiheessa kun jo jonkun verran tuikkii, alan tietenkin jopa tiedostamatta itse toimia niin että en stressaisi. Tämä on varmaan ihan vaan joku itsesuojeluvaisto. Sitä en tietenkään tiedä varmaksi, littyykö kolmoishermosärkyni oikeasti millään tavoin stressiin, mutta useimmiten se alkaa ilmestyä melkeinpä aina vain silloin. Luulen että kaikki nyt vähän liittyy toisiinsa, stressaantuneena puren nimittäin hampaita yhteen iltaisin paljon. Joskus niin paljon, että yöllä en saa nukuttua koska leuat on niin jumissa. Tämä tietenkin voi liittyä kai jotenkin myös kasvojen hermoihin.

Kun minä olen stressaantunut, käyttäydyn kun ääliö tajuamatta sitä itse. Vaikka kuinka yrittäisin olla mukana tässä maailmassa ja siinä hetkessä, olen jossain aivan muualla. Stressaantuneena jännitän niska-hartiaseutujani, puren hampaita yhteen, kävelen tönkkönä ja tiuskin kaikille. Tähän komboon kun lisää vielä menkat niin silloin ei naurata oikeastaan ketään kanssa eläjiäni.

Vaikka päätän olla stressaamatta, tietenkin se stressi sieltä salaa ilmestyy. Päätin olla stressaamatta asioista joille en mitään mahda, eli juurikin siitä sairastuuko lapseni, sairastunko minä, riittääkö rahat tai keretäänkö oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, meneekö leikkaus hyvin, paraneeko lapsi hyvin yms. Kuitenkin sitä sitten salaa on tullu mietittyä näitä asioita. Niin paljon, että nukkuminenkin alkoi olla hankalaa. Taas järkeilin asiat päässäni ja niimpä tietenkin, pienet ei kipeät ärsyttävät tuikkaukset alkoi hävitä ja tilalle tuli kestävä paineen omainen päänsärky. Tuntuu että aina käy näin, kun pääsen hyvään mielentilaan alkaa päänsärky.

Stressiä hyväksikäyttäen ajattelin tulla kertomaan tänne blogin puolelle sen, miten minä nykyisin yritän hallita stressiä. Miten minä siis rentoudun.

Olen päättänyt sen, että elämässä pitää olla joka ikinen päivä jokin oma hetki. Olipa päivä millainen tahansa, hetki on ansaittu. Tähän on turha kenekään sanoa että ”ei ole aikaa itselle” tottakai on! Ja tarvitseeko sen ajan aina olla tunti tai muutama? Miksi ei voisi käyttää hyväkseen vaikka ihan vain muutaman minuutin, tai vaikka sen tunnin- pari jos pystyy?

Nämä ovat siis minun omia juttujani, ja näihin ei oikeasti tarvita kun muutamasta minuutista tuntiin. Näihinhän saa tietenkin menemään myös monta tuntia :)

1. Suihku

Ootteko ikinä kokeillut seisoa suihkun alla silmät kiinni ja kädet korvilla?

Kuulostaa ehkä vähän hölmöltä, mutta kokeilkaa. Itselleni tämä on yksi parhaimmista mitä voin tehdä! Lämmin suihku, pää sinne ihan syvälle suihkuun, silmät kiinni ja kädet korville. Kun kuuntelee sitä kohinaa ja antaa suihkun vaan virrata, tulee rauhallinen olo. Aivan kun sukeltaisi. Suihkun kohisemisen ääni on sen verran rauhoittavaa, kädet kuppimaisesti korvilla, että pakostakin hetkeen ei ajattele mitään muuta. Tyhmä olohan tuota tehdessä tulee, mutta no, tyhmä olo on parempi kun sekaisin oleva pää.

2. Kahvi-/teehetki

Järjestä itsellesi ihan oma kahvi/teetauko. Siis ei mikään "keitä kahvia ja juo se" , vaan ihan oikea hyvä hetki. Ja järjestä se pakosta. Tämän voi tehdä myös ihan noiden ihanien pienten riiviöiden kanssa. Tieteysti omana hetkenä se on vähän kivempaa, jos sen oikeasti tekee vaikka niin että lapset katsoo ohjelmia. Siivoan pöydän, laitan sen kauniiksi. Etsin sen ihanimman kupin. Lahjon lapset hiljaisiksi. Pistän rauhallista musiikkia soimaan. (semmoista mitä en ihan joka päivä kuuntele) Minulle tässä asiassa toimii useimmiten Tori Amoksen vanhemmat kappaleet. Kun kahvi on valmis, istun alas ja annan vaan ajan kulua. Luultavasti siinä välissä lahjon lapsia lisää olemaan hetken paikallaan ja tappelematta, mutta kummasti tämän hetken jälkeen olo on taas virkeämpi kun aikoihin. Tähän voi tietenkin liittää lasten kanssa myös kivan leikin. Lapset monesti tykkää juoda vaikka mehua kauniista vanhanaikaisista pikku kupeista. Tätä leikkiä tuli harrastettua usein viime keväänä ja se oli oikeasti hauskaa! 

3. Anna asioiden olla ja katso joku Disneyn elokuva.

Kun kaikki ahdistaa ja on liikaa tekemistä ja ajattelemista, anna asioiden olla. Heitä hetkeksi hanskat tiskiin, pistä puhelin äänettömälle ja mahdollisimman kauas sinusta. Istu sohvalle ja katso ihan oikeasti joku Disneyn piirretty. Ne ei yleensä kestä kun tunnin, siinä ajassa ei maailma vaan yksinkertaisesti voi kaatua. Tai jos meinaa kaatua niin antaa meinata. Yksinkertiasesti elämä ei vaan voi olla kiinni siitä yhdestä tunnista aina. Tämän asian voi hyvin tehdä lasten kanssa tietenkin, ja tämä on yleensä se hetki kun niitä ei etes tarvitse lahjoa olemaan paikallaan. Disneyllä on vielä niin paljon kuitenkin niitä elokuvia, että varmasti löytyy etes yksi joka miellyttää kaikkia. Useimmiten kaikissa elokuvissa kuitenkin on myös onnellinen hyvän mielen loppu. Kuka muka ei olisi uudelleensyntyneen oloinen aina Disneyn elokuvan jälkeen?

4, Aloita päivä alusta.

Kun on se hetki, että mikään ei onnistu ja inhottavat ahdistuksen tunteet valtaa vaan kokoaika mielen, aloitan usein päiväni alusta. Rohkaisen itseni nousemaan ylös masennuksen mutapohjasta. Katson peiliin, pesen hampaat, meikkaan, laitan hiukset, vaihdan jotain värikästä tai muutenvaan mukavampaa päälle. Laitan kahvin kiehumaan, seison hetken katsellen ikkunasta ulos ja imen ulkoa tulevaa positiivistä energiaa itseeni. Juon kahvin, nousen, pakkohymyilen peilille ja päätän miten aion loppupäiväni viettää. Hymyillen vai nyrpistellen nenääni. Sen jälkeen istun lattialle hetkeksi leikkimään lasten kanssa, ja kuuntelen heidän stressittömyyttään ja annan sen kaiken aitouden ja läsnäolon tarttua itseeni.

5. Suunnittelen seuraavia päiviä ja ensi viikkoa.

Tämä nyt ei varmaan sovi kaikille, koska monet ei tykkää suunnitella. Minulle tämä toimii todella hyvin ja tämä tietenkin on minulle se paras tapa viettää ”omaa aikaa”. Kaivan siis kalenterini ja muistivihkoni/kirjani esiin. Tarrat, teipit, paperit, leimat ja kaikki muu mitä mieleen tulee. Levitän ne pöydälle tai sohvalle ja istun sinne väliin minne mahdun, ja alan ajatella. Suunnittelen kaikille päiville jotain kivaa pientä. Suunnittelen milloin siivoan ja milloin olisi hyvä aika tehdä mitäkin. Teen ” to do” listoja siivouksesta, ruoka jutuista, ja itseasiassa melkeinpä kaikesta. Teen kalenteri- /vihkon sivuista kauniita ja omaa silmääni miellyttäviä. Käyn läpi tulevia sovittuja aikoja ja mietin pitääkö niihin muistaa jotain. Tämä kaikki siis tietenkin auttaa myös muistamaan tulevia sovittuja tapaamisia/juttuja ja antaa motivaatiota kotitöille ja muille jutuille, sekä auttaa ihan yleensäkkin pelkästään arjenhallinnassa.

Itse koitan joka päivä pitää kiinni tästä hetkestäni, ja yleensä kerran-pari viikossa istun tunniksi- pariksi ihan vain kaiken teippejeni ja muiden keskelle nauttimaan hetkestä.

Tuo oli nyt juuri näitä omia juttuja. Toiset istuu neulomaan ja toiset lukee kirjaa. Pääasia että tekee etes hetken juuri sitä mikä on omasta mielestä parasta ajanvietettä arjen keskellä.

6. Valepäiväunet

Silloin kun hermostuttaa, on oikeastaan järkevintä nukkua hetki jos muu ei auta. Ja silloin jos ei väsytä, niin on järkevää levätä. Itse harrastan sillointällöin näitä ”valepäiväunia” eli jos mahdollisuus tulee, menen vain makaamaan sänkyyn peiton alle. Pistän silmät kiinni ja kuuntelen. Itse en oikeastaan osaa nukkua päivällä, en saa vain unta vaikka olisin miten väynyt. Jos jostain syystä kuitenkin nukahdan, niin useimmiten olen ihan järkyttävän pahalla päällä herätessä. Joten valepäiväunet on ihan jees juttu vaikka ei sinänsä nukahtaisikaan. Laitan siis herätyskellon soimaan ja sitten eikun vaan ”nukkumaan”. Silmiä on PAKKO pitää kiinni siihen asti kunnes herätyskello soi. Usein tässäkin unettomassa tilassa keho kuitenkin rentoutuu sen verran, että herätyskellon soidessa olo on kuin olisi nukkunut. Usein myös tässä tilassa syntyy lopulta parhaimmat ideat siitä kuinka jatkaa päivää.

7. Kirjoittaminen

Okei, tästä asiasta en jauha enempää, kun niin monessa postauksessa olen sitä jauhanut. Kirjoittaminen on vaan asia mitä todella rakastan. Minulla on vaan yksinkertaisesti niin älyttömän paljon asiaa mikä ei tule puheena ulos. <3

Näitä keinoja minulla olisi vaikka kuinka monta. Ajattelin kuitenkin jakaa tänne nämä minun lempikeinoni. Kannattaa kokeilla, joskus näinkin yksinkertaisista asioista voi löytyä itselle jotain, millä pääsee hetkeksi karkuun stessiä. Itselläni on myös vähän ongelmana erottaa aito oikea väsymys tylsyysväsymyksestä. Väsyneenähän ongelmat tuntuvat paljon paljon isommilta, kun mitä ne loppujen lopuksi oikeasti ovat. Stressaantuneena ihminen tietenkin on myös oikeasti väsyneempi kun normaalisti, koska stressi vie niin paljon energiaa ja hormonit heiluu epätasapainossa. Vaikea juttu sinänsä, koska monesti stressi vaikeuttaa nukkumista. Silloin tietenkin rentoutuskeinot on välttämättömiä että pystyisi etes jotenkin hallitsemaan tilannetta :)

eli siis, syökää hyvin, rentoutukaa usein, nukkukaa paljon, ja vasta sen jälkeen ajatelkaa! :)

comments powered by Disqus