ajatuksia

Katsaus vuoteen

Oon armahtanut itseäni ja antanut itselleni täydellisen luvan levätä. Tähän asti se on ehkä parhainta mitä itselleni olen voinut tehdä. Oon ollut jotenkin ihan tosi poikki ihan vaan olemisesta, joten pikkuinen lepotauko on ollut hyväksi. Pakko sanoa että vuosi 2017 on ollut jotenkin henkisesti ihan yli rankka ilman mitään järkevää selitystä. Se selityksen puutekkin ehkä nyt tekee vähän turhautuneen olon. ja sen että tuntuu kun olisi heittänyt aikaa hukkaan. No, nyt on onneksi taas uuden vuoden aika joka antaa toivoa henkiseen minään. Kyllähän sen kaikki tietää, että vuoden vaihtuminen ei oikeasti mitään muuta. Ajatuksena se on kuitenkin jotenkin lohduttava, koska uusi vuosi on joka kerta kuitenkin uusi alku.

Nyt vähän ajan sisällä olen henkisesti piristynyt huimasti. Fyysinen väsymys on ollut rajua, mutta luulen senkin tulevan vain tuolta henkiseltä puolen. Tämän vuoden ehdottomasti parhaimpia oppeja on ollu se, miten kuunnella itseään ja se miten kaikkea ei tarvitsekkaan kestää. On hyvä osata joskus puolustautua järkevästi ja oppia sanomaan jos joku asia on ongelma.

Nyt alkaa olla ne hetket kun muistellaan vähän mennyttä vuotta

Tammikuu aloitettiin meillä sairastaen. Enterorokko oli aika hurja kokemus lapsilla. Ensin taidettiin vuosi aloittaa flunssalla, josta kehittyikin sitten enterorokko. Tammikuussa vietettiin myös 11 vuotis syntymäpäiviä.

Helmikuu.

Helmikuu meni hujahtaen. Sillon ainakin vietettiin yksi treffiyö miehen kanssa hotellissa.

Maaliskuu.

Oikeastaan aika kiva, että oon ottanut hirveästi puhelimella kuvia. Muuten olisi tietenkin mahdotonta muistaa yhtään mitään. Kuvia kun katsoo niin maaliskuussa ollaan retkeilty paljon ja käyty pilkillä!

Huhtikuu.

Huhtikuussa oli jännia asioita. Huhtikuussa siirryin tänne so-upin ihmeelliseen maailmaan. Eka postaus löytyy tästä. Hui, se oli jännää. Enkä muuten ole katunut hetkeäkään! :D

Huhtikuussa käytiin myös Helsingissä husukessa kuulemassa ( tai no maaliskuun lopulla) että tytölle tehty puheenkorjausleikkaus ei ollut onnistunut, tai siis mitään muutosta puheeseen ei ole tullut, edessä siis taas yksi leikkaus lisää. tämän leikkauksenhan piti olla nyt sitten tänä vuonna, mutta sairastelujen takia leikkaus on siirtynyt ja siirtynyt.. no ensi vuonna sitten....

Toukokuu.

Toukokuussa sairastettiin se ihana norovirus jota lämmöllä muistelen edelleen. Ai että, mitkä traumat se jättikään tähän äitiin lopulta. siitä hetkestä lähtien kun oltiin kaikki elossa selvitty, olen saanut kylmiä väreitä aina kun kuulen jonkun sairastuneen mihinkään vatsatautiin. Sillon tein postauksen oksennustaudista selviämisestä, se oli itseasiassa aika hyvä postaus kun olen kuullut monen saaneen apua siitä :) se postaus löytyy tästä.

Kesäkuu.

Ihan huippu kuukausi! Muistan miten odotettiin sitä Jukolan viestiä mikä järjestettiin täällä! Se oli aivan mahtava tapahtuma!

Juttuja siitä löytyy tästä ja tästä. Harmi että tänävuonna se on jossain muualla.

Heinäkuu.

Heinäkuussa nautittiin hyvistä  ilmoista ja retkeiltiin tosi paljon. Sillon oli ihan huippu laavusäät!

Elokuu.

Elokuussa testattiin Saimaan maisemia ja ihana sirkus aiheinen kylpylä! Aivan mahtavaa!! Siitäkin tein postauksen.

Ja elokuuhan oli se meidän Isac Elliot kuukausi.. Siitähän se rakkaus sitten tällä perheellä Isacia kohtaan lähti nousuun ja Isac onkin ollut kovasti mukana joka kuukausi. Muunmuassa joulupukki oli tuonut Isac aiheista tavaraa jululahjaksi meidän 11 vuotiaalle tytölle. Isac juttuun pääsee tästä.

Syyskuu.

Syyskuussa vietettiin kaksivee synttäreitä!

Lokakuu.

Lokakuu on ehdottomasti jäänyt mieleen siitä kun minusta tuli taas täti. Vauva on ihan super ihana! Itseasiassa vauva nukkuu tällä hetkellä tuossa meidän olohuoneessa. Meillä on joulusta asti ollut sukulaisia kylässä ja voi että kun harmittaa jo valmiiksi se kun he lähtevät takaisin...

Lokakuussa myös tapahtui se käännekohta meidän elämässä, että tuo erityinen tyttö rupesi saamaan oikeaa hoitoa siihen sairauteensa. Nyt jo voi sanoa, että se on auttanut hurjan paljon meidän arkea!

Marraskuu.

No niin, eli ulkona alkoi olla pimeämpää ja synkempää. Minä koitin sinnitellä "syysmasennuksen" keskellä. Tällä hetkellä mulla on olo, että olisin nukkunut koko marraskuun.

Joulukuu.

Eli tämä ihana kuu. Tämä jos jokin, hujahti ohi aivan huomaamatta. Joulukuun alussa meillä oli bloggaajatapaaminen, se piristi kummasti harmaata arkea. Oli ihanaa! Saattiin rennossa merkeissä vähän kokeilla joogaa ja jutella mukavia. Tehtiin myös raakasuklaata. Oli ehdottomasti kohokohta joulukuun alkuun. Tässä kuussa vietettiin myös 7 vuotiaan syntymäpäiviä, ja tietenkin 13 vuotis päiviä! Joulukuuhan huipentui siihen kun sisaruksiani kaukaa alkoi tupsahdella tänne meille. Ehdottomasti parasta koko joulussa oli se, kun pienen pieni uusin tätitettävä tuli meille perheensä kanssa lomailemaan. Saatte uskoa, että olen nauttinut ja ihmetellyt pientä vauvaa!

Ihanaa alkavaa vuotta 2018 kaikille! Toivotaan, että meille kaikille tulee hyvä vuosi. Uuden vuoden lupauksista tuleekin sitten ihan oma postaus. Tärkein lupaus tulee varmaan olemaan se, että osaisin olla vieläkin armollisempi itselleni kun ennen :)