Ei ihan niin tavallista talviurheilua

Aloitin aamun hyppäämällä autoon noin klo 10. Päivästä tulee hyvä jos ensimmäinen radiosta soiva kappale on John Williamsin Star Wars -elokuvan teema ja tästä saamme kiittää Pekka Lainetta Ylen musiikkitoimituksessa. Kappaleesta sain sopivasti voimaa päivän rientoihin, ja sitä tarvitsinkin, koska edessä oli reilusti normaalia pidempi päivä. Iltavuoroni alkoi siis jo aamupäivän puolella.

Matkasin siis toimittajan kanssa Tohmajärvelle maakuntaviestiin. Tällaisia tapahtumia pitäisi olla enemmän. Kilpailu ei tuntunut olevan liian vakava ja samaan aikaan ladulla oli hiihtäjiä teinivuosien alkupuolelta aina eläkeikäisiin saakka. Yleisöäkin oli paikalle eksynyt ja osittain ilmeisesti ihan vain jututtamaan Juha Mietoa ja Siiri Rantasta, jotka olivat varta vasten paikalle saapuneet.

Maakuntahiihdon latu oli ilmeisesti melko raskas. Kuulin monen hiihtäjän keskustelevan tuskaisista ylämäistä. Mutta hyvähän se on että haastetta riittää. Alla olevassa kuvassa erittäin väsynyt kilpailija maaliin saapumisen jälkeen. Kiteen ykkösjoukkueen kapteeni Janne Hakulinen ainakin vaikutti kaikkensa antaneelta kilpailun jälkeen.

Lisää kuvia voi katsoa Karjalaisen verkkosivuil osoitteesta http://www.karjalainen.fi/urheilu/item/127155-maakuntaviesti-oli-joensuun-riemua

Päivä oli siinä mielessä erikoinen, että lajikattaus oli monipuolinen. Perinteiset talvilajit eli hiihto, ravit ja pesäpallo.

Ravien kuvaaminen on muuten aina mielenkiintoista ja kohtuullisen kivutonta. Varsinkin jos on tiedossa lähtö, johon keskitytään. Nyt oli kyseessä lähtö 4. ja lähtö olikin ihan mielenkiintoinen. Loppuratkaisukin toi jännitystä, sillä Liekin Muisto (4, numeron 3 takana) likimain kiri koko kisan keulalla olleen Tutun Tiltun (6) ohi, mutta hylättiin loppukaarteen virheen vuoksi. Jännittävät 15 sekuntia ja sain vielä mukavia kuviakin.

Viimeinen illan talvilajeista oli siis pesäpallo. No ok, ei tätä nii hirveästi talvella harrasteta, mutta Joensuun Areenassa oli tänään useita otteluita. Viimeisenä kävin kuvaamassa JoMa-KiPa-pelin. Pelistä ei jäänyt käteen käytännössä mitään. Olin pihalla kuin lumiukko ja tuntui kuin olisin ollut ensimmäistä kertaa tekemisissä koko lajin kanssa.

Lupasin joskus, että en tässä blogissa tekniikasta puhu, mutta sen verran on pakko mainita, että tuo Canonin EF 400mm f/2.8 L IS II USM -objektiivi on aivan järjettömän hieno lasi. Piirroltaan pesee varmaan joka ainoan, jota olen käyttänyt. Ja nopeutta on enemmän kuin tarpeeksi. Vielä kun osaisi käyttää. Nopeassa pelissä todella haastava kuvattava ison kokonsa takia, mutta sitten kun osuu, niin näyttää aina hyvältä.

comments powered by Disqus